Suomidigi

Alustatalous ei ohittanut Suomea

Jarkko Moilanen

Suomessa digitalisaatiosta on puhuttu vuosia, jos ei jo pidempään. Puheen porina on noussut uudelle tasolle viime vuosina kiitos valtiovarainministeriön, Väestörekisterikeskuksen ja monen muun toimijan. Osana digitalisaatiota on lisääntynyt puhe myös rajapinnoista ja niiden hyödyntämisestä digitaalisten palvelujen tuottamisessa. Julkinen sektori tuottaa kansalliseen palveluväylään rajapintoja ja niiden julkaisu tapahtuu liityntäkatalogin kautta. Rajapinnat mahdollistavat nopean kokeilutoiminnan ja uusien palveluiden kehittämisen viikoissa. Nopeus ja ketteryys onkin yksi keskeisin syy miksi rajapintoja suositaan.

Alkuun on hyvä avata, mikä on API. API on ohjelmistorajapinta (Application Programming Interface). Alustat tarjoavat markkinapaikan rajapinnoille ja usein alustat myös huolehtivat rahaliikenteestä yms. tarvittavasta uuden liiketoiminnan aloittamisen nopeuttamiseksi. Suomessa on kaksi toinen toisiaan täydentävää avointa yhteisöä, jotka ovat keskittyneet API-talouteen ja sen ympärillä tapahtuvaan kehitykseen. APIOps on kehittäjäverkosto, jossa kehitetään ja jaetaan ratkaisuja API:en tuottamisen ja hallinnoinnin automatisoimiseen. APItalistit ovat APIOps sisarverkosto. He puolestaan miettivät kuumeisesti API- ja alustatalouden liiketoimintamalleja ja mahdollisuuksia.

Kaupungit alustoina

Kansallisen tason toimien lisäksi myös muualla on alkanut tapahtumaan. Kiertävänä APItalistina eli digitaalisten alustojen ja API-talouden ammattilaisena on ollut ilo huomata alusta-ajattelun konkretisoitumista Suomessa. Alustoista tulee helposti mieleen globaalit jätit kuten Google, Amazon tai Facebook. Alustoja on kuitenkin monenlaisia. Tällä hetkellä Suomessa näkyy alustoihin liittyvää liikehdintää teollisuuden lisäksi kahdella saralla: kaupungit ja alueet.

Suomessa isot kaupungit ovat alkaneet rakentaa rajapintoihin perustuvia digitaalisia alustoja. Useimmiten puhutaan älykkäistä kaupungeista. Tampere on tässä yksi edelläkävijä. Tampere3-korkeakoulut (TAMK, TTY & Tay) näkevät alustataloudessa merkittäviä mahdollisuuksia, ja konkreettisesti parantavat edellytyksiään toimia osana alueellista ekosysteemiä mm. kehittämällä avoimen dataan ja rajapintojen hyödyntämiseen liittyviä kyvykkyyksiään ja muita ekosysteemiyhteistyötä tukevia toimintamalleja ja palveluita.

Samantyyppistä liikehdintää on Oulussa. Tampereen ja Oulun kaupunkia yhdistää ennakkoluulottomuus, kokeilunhalu ja uudistuminen. Kumpikin kaupunki on matkalla kohti API:en massahyödyntämistä osana kuntalaisten palvelujen tuotantoa avoimena alueellisena alustana ja ekosysteeminä. Kummassakin kaupungissa on valittu API-katalogin sisältävä rajapintojen hallintapalvelu ratkaisun ytimeksi, joka toimii ekosysteemin rajapintojen keskuksena.

Lappi digitaaliselle tarjottimelle

Alueelliset alustat ovat hieman toisen tyyppisiä. Niistä esimerkkinä on Lapin suunnassa käynnissä oleva VAMOS! -projekti, jonka tavoitteena on tuoda yhteen saumaton liikkuminen ja alueen muut palvelut. Projektissa on mukana julkinen sektori, auton vertaisvuokrauspalvelu, pysäköintipalveluja, Ylläksen hiihtokeskus, alueelliset taksipalvelut ja monet muut toimijat. VAMOS! yhdistää MaaS palvelut ja esimerkiksi alueen tapahtumat ja hiihtokeskukset sekä hotellit yhdelle digitaaliselle alustalle avoimesti kaikkien hyödynnettäväksi.

Näin esimerkiksi AliBaba:ssa oleva matkanjärjestäjä voi koostaa rajapintojen kautta koko matkaketjun majoituksineen ja tapahtumineen yhdeksi paketiksi ja maksu tapahtuu asiakkaan kannalta katsottuna vain yhdessä pisteessä yhteen kertaan. Potentiaali on huima eikä vielä kukaan voi tietää mitä kaikkea ”Lapland as a Platform” alustan päälle vielä kukakin kehittää.

On kyse sitten kansallisesta alustasta (johon kytkeydytään kansallisen palveluväylän kautta), kaupunkien muodostamista alustoista tai alueellisista alustoista, kaikille on tärkeää rajapintojen kehittäjäkokemus. Kehittäjäkokemus on kokonaisuus ja tapahtumasarja jossa palvelun kehittäjä löytää, tutustuu, opettelee ja ottaa käyttöön rajapintoja. Matala käyttöönottokynnys on omiaan nopeuttamaan palvelukehitystä ja lisäämään rajapintojen hyödyntämistä sekä siten tehostamaan palveluiden kehittämistä niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.

Hyvä kehittäjäkokemus onnistumisen edellytys

Hyvän kehittäjäkokemuksen keskeinen piirre on rajapintojen käyttöönotto minuuteissa, joka on mahdollista itsepalveluperiaatteeseen nojaavalla rajapintojen käyttöönottoprosessin tukemisella, hyvällä API-dokumentaatiolla ja koodiesimerkeillä sekä API-avaimien automaattisella generoinnilla. Nämä ominaisuudet useimmiten ovatkin osa laadukasta APIen hallintapalvelua. Kansallisella tasolla Suomi SDK on yksi kehittäjäkokemuksen kannalta olennainen hanke. Mika Honkanen on aloittanut muutama kuukausi sitten VRK:lla ja vastaa palvelun kehittämisestä.

digitalisaatiokehittäminenkokeilutalustatalouskokeilupalvelutrajapinnatAPIdigitaaliset alustat

3 kommentia

  1. Martti Kallavuo:

    Pohdintani ei liity niinkään API-asioihin, vaan alustatalouteen ylipäänsä.

    Riittääkö mielestäsi Suomelle se, että toimimme vain palvelualustatasolla (esim. ”Lapland as a Platform” tyyliin) ja yritämme näistä kehittää omien markkinoittemme kokeilujen pohjalta jotain vietävääkin kansantaloudellemme? Eikös esim. AirBnb’kin ole lähtenyt näin liikkeelle ja on vain hyötynyt suurista Amerikan markkinoista, kun jossain kaupungissa on aloittanut ja sieltä levinnyt? Vai pitääkö Suomen tähdätä lähemmäksi teknologia-alustojen toteuttamista (vrt. Google, Amazon), jotta ei käy pitkän päälle huonosti?

    Vastaa
    • Jarkko Moilanen:

      Esimerkkinä ollut VAMOS! on laajentuva alusta. Vaikka en sitä tuonut esiin, niin se on jo rajat ylittävä alusta tarjontansa puolesta ja luonnollisesti asiakaspohjansa puolesta. Kyseinen alusta tulee tuomaan rahaa Suomeen, eli tekemään vientiä. Se, että tuleeko alustasta joskus sellainen että se itsessään monistuu tai laajenee pohjoismaiden (ja Venäjän) ulkopuolelle on kysymysmerkki. VAMOS! konsepti ei ole Lappi sidonnainen, vaan sama malli voidaan perustaa minne vaan. Hyvillä ratkaisuilla on tapana levitä ja kasvaa. Palvelualustat, jotka tuovat yhteen useampia pieniä alustoja, voivat tuoda merkittävästi uutta liiketoimintaa Suomelle. Teknologia-alustojen saralla IoT on yksi tarpeeksi hajanainen vielä, jotta löytyy ”tilaa” luoda uusia globaaleja alustoja. IoT puolen ”voittavia” alustoja ei ole vielä näkynyt – kandidaatteja toki on.

      Vastaa
  2. Martti Kallavuo:

    Laitetaanpa VAMOS mieleen. Ja todellakin: alusta ei ole yksi, vaan monikerroksinen asia, jossa ylemmät kerrokset syntyvät yhdistämällä muita fiksummin alempien kerrosten asioita. Joten eiköhän Suomelle ja senkin softaviennille tuolta rakoja löydy. Jos ei nyt AirBnB:n tai Uberin kokoluokassa, mutta kohtuullisemmin. (Ja Uberhan ei ole tainnut vielä yhtenäkään vuonna tuottaa voittoa, joten markkina-arvonsa on ”mielenkiintoinen”.)

    Vastaa

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *