Digikärkihankkeet

Avustustinderillä avustusten myöntäjien ja hakijoiden tarpeet kohtaavat

Valtionavustusten digitalisointimahdollisuuksia selvittänyt ryhmä esittää, että avustuksiin liittyvä tieto koottaisiin yhteen ja kehitettäisiin siihen tukeutuvia uusia palveluja. Jos asiat etenevät ehdotetusti, ehkä päivänvalon näkee vielä ”avustustinder”, jossa avustusten myöntäjien ja hakijoiden tarpeet kohtaavat.

Opetus ja kulttuuriministeriön vetovastuulla olleen esiselvityksen tavoitteena oli visioida valtionavustusten käsittelyyn asiakaslähtöistä toimintatapaa ja myös pohtia, voidaanko valtionavustusten vaikuttavuutta parantaa mm. data-analytiikan avulla. Vuosittain valtionapuviranomai­set myöntävät arviolta 3 miljardia euroa avustuksia laajasti yhteiskunnan eri toimijoille.

 

Yhteiskunnallisten päämäärien edistämiseksi muodostettiin kolmiosainen tavoitteisto:

  • avustustoiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantaminen
  • läpinäkyvyyden ja avoimuuden lisääminen hakijoille, viranomaisille ja veronmaksajille
  • toiminnan tehostaminen sekä hakijan että käsittelyprosessin kannalta

 

Tehokkaampi avustustoiminta – palvelumuotoilu toi esille tarpeet ja toiveet

Lähdimme hahmottelemaan parasta mahdollista valtionavustusprosessia. Haastattelujen avulla saimme nostettua esiin nykyisen prosessin muutosta kaipaavia kipupisteitä ja teemoja. Työpajoissa niihin ideoitiin ratkaisuehdotuksia ja syntyi myös ideoita ja parannusehdotuksia prosessin yksittäisiin vaiheisiin. Näiden pohjalta rakennettiin “ideaalimallit” tulevaisuuden käyttäjätarinoista eri käyttäjäryhmien näkökulmista.

Tukenamme toimivat kaikkialla julkishallinnossa pelisäännöiksi otetut digitalisoinnin periaatteet. Valtion tulisi kysyä asiakkaan perustietoja vain kerran. Viranomaisten käyttöön ehdotetaan kehitettäväksi avustusten käsittelyyn liittyvä yhteinen järjestelmä, mikä auttaisi yhdenmukaistamaan menettelyjä ja poistamaan päällekkäistä työtä.

Läpinäkyvyyttä lisää – mallia tutkibudjettia-palvelusta?

Yhteiseen avustustietovarantoon koottavia tietoja käyttäisivät avustusten hakijat ja avustuksia myöntävät viranomaiset. Sitä kautta saataisiin myös tietoja, joita voi käyttää seurannassa ja valvonnassa sekä tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnissa. Myös avustuksiin liittyvä tilastomainen data olisi helpommin saatavilla ja sitä voisi tutkia samaan tapaan kuin nyt vaikkapa tutkibudjettia.fi tai tutkihankintoja.fi-palveluissa.

Yhteinen avustustietovaranto antaisi paremman kuvan siitä, mihin tarkoituksiin avustuksia kohdennetaan ja vähentäisi riskiä päällekkäiseen avustamiseen. Ideanamme on ollut, että valtionavustusten tietovarantoa olisi myöhemmin mahdollista laajentaa myös muihin julkisiin tukiin.

Vaikuttavuus esille – tuloksellinen toiminta etusijalle

Tarvitaan vahvempaa tietoperustaa. Yhteiskunnallisia ilmiöitä kuvaavan tutkimus-, tilasto- ja seurantatiedon tulee tulevaisuudessa päätyä systemaattisesti kehittämisen tueksi.

Kehittämällä analytiikkaan ja tekoälyyn perustuvia palveluja, erilaista tietoa pystyttäisiin hyödyntämään paremmin avustusprosessin eri vaiheissa. Selkeät strategiset tavoitteet mittareineen ja niistä johdetut avustuskriteerit ovat keskeisiä.

Esiselvityksessä ehdotetaan myös valtionavustuslainsäädännön ja valtion talousarviorakenteen selkeyttämistä ja yhdenmukaistamista. Valtionavustusrahoituksen ohjauksen yhtenäistämiseksi eri hallinnonalojen valtionavustusviranomaisten yhteistyötä tulisi tiivistää. Esimerkiksi liikenne- ja viestintäministeriössä valtionavustustoiminnan kehittämisestä juuri valmistuneen selvityksen tulokset olisi hyödyllistä käydä läpi yhdessä myös digihankkeen näkökulmasta.

Esiselvityksestä järjestettiin avoin keskustelu- ja kuulemistilaisuus 17.1.2018.

Selvityksessä käytettiin pilottina muutamia opetus- ja kulttuuriministeriön avustushakuja, mutta selvitys ja tehdyt ehdotukset koskevat koko valtionhallinnon valtionavustusten digitalisointia. Työtä sparrasi referenssiryhmä, jossa oli edustajia yhdeksästä eri ministeriöstä sekä suurimmista valtionavustuksia myöntävistä virastoista. Lisäksi mukana on kansalaisjärjestöjä ja muita avustusten hakijoita, yksityisiä rahoittajia sekä muita sidosryhmiä.  Myös Valtiokonttorin D9-tiimi antoi projektiin vahvan panoksensa.

digitalisaatiodigitalisoinnin periaatteetValtionavustuksetvaltionavutD9-digitiimivaikuttavuus