Suomi digitalisoituu -blogitSuomidigi.fi:n "Suomi digitalisoituu" -blogit kokoaa yhteen mielenkiintoisia kirjoittajia ja kirjoituksia eri aihealueilta yhteiskunnan ja julkisen hallinnon digitalisaatioon liittyen.
Onko sinulla ehdotuksia aiheista tai kirjoittajista? Vinkkaa ehdotuksesi anna.oravakangas@vm.fi
Hyvään digitaalisen oppimiskokemukseen kuuluvat olennaisesti mikro-oppiminen, interaktiiviset videot, kuratoitu sisältö, sekä mahdollisuus palautteeseen ja keskusteluun. Sanomattakin on selvää, että oppimista pitää pystyä tekemään aika-, paikka- ja päätelaiteriippumattomasti.
Tietosuoja on noussut yleiseksi puheenaiheeksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen myötä. Voisi jopa sanoa, että tietosuojasta on tulossa ilmiö. Tietosuoja herättääkin tunteita puolesta ja vastaan.
Pakettiauto ruttasi automme perän rusinaksi. Illalla pohtiessani mitä tähän blogiin kirjoittaisin oivalsin, että tältä digitalisaatio monesta ikääntyneestä tuntuu.
Yhteiskunnan jäsenen kansalaistaitoihin kuuluu nykyään digitaalisten palvelujen käytön osaaminen. Pitää maksaa itse laskut, etsiä reseptit pilvestä ja hoitaa asiat sähköisesti kotoa.
Kun ohjelmointiguru Linus Torvalds puhuu tietokoneen koodista, se kuulostaa rakkauden sanomalta. Koodia kasvatetaan, koodin pitää olla kaunista ja yksinkertaista, siinä ei saa olla mitään liikaa, sitä ei anneta kenen tahansa käsiin – siitä pidetään antaumuksellisesti huolta.
Vuoden 1973 jälkeen energiatehokkuudesta, kasvihuonepäästöjen vähentämisestä sekä muusta ekologisesta ajattelusta ja toiminnasta on tullut itsestäänselvyys. Miten tämä liittyy digitalisaatioon ja uudenlaisten palveluiden tuottamiseen?
Eino ja Martta ovat viihtyneet onnellisesti yhdessä jo yli viisikymmentä vuotta. Kumpikin heistä on ylittänyt 80 vuoden iän, mutta kotona-asuminen Lohjalla sujuu edelleen suhteellisen mutkattomasti.
”Teollisen vallankumouksen tärkein tekijä oli tuotantovälineissä 1700-luvulla tapahtunut, ihmettä lähennellyt kehitys, jonka myötä tavallisen väestön elämä mullistui tuhoisalla tavalla.”
Uusia näköaloja, sujuvia palveluja, tulevaisuuden uskoa, osallisuuden mahdollisuuksia. Digitalisaatio on tätä, mutta se voi myös synnyttää digiosattomuutta.
Iloinen puheensorina ja keskittyneet ilmeet sen kertovat – digikinkereillä on koolla innostuneita ikäihmisiä opettelemassa sähköistä lukutaitoa.
Maakunta- ja sotejärjestämisuudistuksen keskeinen muutossana on digitalisaatio. Joillekin se on kirosanana, toisille se lupaa ratkaisun kaikkiin ongelmiin.
Kun ihminen jää yllättäen työttömäksi, moni perusasia järkkyy. Ensin saattaa huolettaa oma ja perheen talous, sen jälkeen mahdollisesti itsetunto. Alkaa matka, joka ei ollut suunnitelmissa. Usein kyseessä ei kuitenkaan ole pakettimatka, vaan ihminen saattaa kokea, että hänet pudotetaan lentokoneesta laskuvarjolla ilman karttaa keskelle arvaamatonta viidakkoa, josta pitäisi selvitä takaisin kiinni työelämään.
Istun työmatkalla junassa juhannuksen aatonaattona ja ikkunoista vilisee vaaleanvihreä koivumaisema. Tässä on hyvä hetki miettiä digimatkaa, joten olen viimeisen vuoden aikana tehnyt. Vaaleanvihreä väri sopii digi-ikkunoihinkin, sillä olen ollut uuden äärellä niin tekemisen kuin ajattelunkin suhteen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaus on ollut tiiviisti otsikoissa, mutta oletko koskaan ajatellut mitä se voi parhaimmillaan tarkoittaa?
OmaKanta-palvelu ja kaupunkien omat eTerveyspalvelut mahdollistavat jokaiselle omien terveys-tietojen paremman hyödyntämisen ja puhelinjonojen ohittamisen.
Turun AUTA-kokeilu keskittyi kahdella terveysasemalla näiden digipalvelujen opastuksiin ammatti-koulututtajien, vapaaehtoisten ja opiskelijoiden voimin.
Katso lisätietoa internetistä. Osallistu keskusteluun Twitterissä. Tällaisiin lausahduksiin törmää arjessa yhä useammin.
Halusimme löytää Suunnannäyttäjät-kilpailulla rohkeita toimintamallien uudistajia, jotka toimivat hyvänä esimerkkinä julkiselle hallinnolle. Saimme kaiken kaikkiaan 33 tarinaa toiminnan uudistamisesta digitalisaation keinoin.
Otsikon kysymys oli johtoajatuksena, kun alkuvuodesta aloimme suunnitella yhdessä Hausin kanssa digiosaamisen seminaarisarjaa. Kaikki ovat (kai?) jo kuulleet digistä, mutta miten ihmeessä sitä pystyisi parhaiten hyödyntämään omassa työssä.
Miten varmistetaan, että palvelut ovat helppokäyttöisiä tavallisille ihmisille eri elämänvaiheissa ja -tilanteissa?
Ensimmäisen vuotensa aikana Digikuntakokeilu on kerännyt ympärilleen yli 30 päisen kuntajoukon, joissa kokeillen kehitetään kunnan palveluita digitalisaatiota hyödyntäen.
Suomessa digitalisaatiosta on puhuttu vuosia, jos ei jo pidempään. Puheen porina on noussut uudelle tasolle viime vuosina kiitos valtiovarainministeriön, Väestörekisterikeskuksen ja monen muun toimijan. Osana digitalisaatiota on lisääntynyt puhe myös rajapinnoista ja niiden hyödyntämisestä digitaalisten palvelujen tuottamisessa.
Niin Suomidigi kuin Valtiokonttorin D9-digitiimi tarjoavat tukea digitalisaatioon ja julkishallinnon palvelujen uudistamiseen. Missä asioissa kannattaa kääntyä meidän, D9-digitiimin, puoleen?
Mitä pitemmälle Suomen hallinnon ja sen palvelujen digitalisaatio etenee, sitä vähemmän kansalaiset joutuvat availemaan virallisia kirjekuoria ja tuskailemaan niiden virkamieskielisten sanomien kanssa. Mutta data ei ole yhtään sen ymmärrettävämpää tavikselle, ellei siitä tietoisena ihmistyönä tehdä ymmärrettävää ja käytettävää palvelujen ja tietosisältöjen muodossa.
Asiointipalvelua käyttävä kansalainen saattaa hämmentyä asioidessaan digitalisaation myötä uudistetussa palvelussa, jos palvelussa on käytetty tietotekniikan ammattilaisen kieltä. Tällöin voidaan puhua käyttöliittymähaasteesta, johon meidän hallinnossa toimivien ei pitäisi sysätä asiakkaitamme.
Päivän sana on kiistatta ”SMART”. SMART-ajattelu on saavuttanut populäärin statuksen viime vuosina. Julkisella sektorilla SMART-henki on vahvasti läsnä esimerkiksi kaupunkikehittämisessä, mutta nyt olemme viemässä ajattelua myös korkeakoulutasolle.
”Yritetään edes leikkiä, että tämä on digihanke. Emme taivu käyttämään paperihakua”, tuskailtiin etsittäessä KIRA-digin kokeiluhankkeiden rahoitushakuun sopivia sähköisiä lomakkeita valtiokonsernin nurkista elo-syyskuussa 2016. Näistä lähtökohdista KIRA-digi lähti tekemään rahoitushakuaan digisti.
Yhteiskuntamme digitalisoituu hurjaa vauhtia, ja me kaikki olemme osallisina tässä muutoksessa. Jotta yhteinen matkamme olisi onnistunut, olemme luoneet kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet digitalisaation yhteisiksi pelisäännöiksi.
Olemme Suomessa tehneet lukuisia tietoyhteiskunta- ja digistrategioita.
Nyt ei olekaan lähdetty kirjoittamaan strategiaa, vaan tekemisen kautta muuttamaan toimintakulttuuria; ketterästi, nopeasti oppien ja ongelmia ratkoen, mutta samalla pitkäjänteisesti.
