Maailma ympärillämme on muuttunut. Digitalisoituvassa ja jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä Väestörekisterikeskukselta ja tulevalta Digi- ja väestötietovirastolta odotetaan uudenlaisia kyvykkyyksiä. Sisäisen toimintamme pitää olla johdonmukaista ja linjassa
Valtiovarainministeriö ja Valtion kehitysyhtiö Vake osallistuvat Ultrahack Sprint I -turnaukseen yhteisellä Hackers against exclusion -haasteella. Haasteen tavoitteena on tuoda eri sektoreiden toimijoita yhteen kehittämään tapoja
Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa päätettiin panostaa julkisten palveluiden digitalisaatioon 100 miljoonaa euroa. Tätä mittavaa investointia on syytä arvioida sekä hankekohtaisesti että kokonaisuutena. Koska kyse on yhteiskunnallisesta
Digitaaliset palvelut laajenevat yhä uusille elämänalueille, ja laadukkaiden palvelujen kehittämiseen tarvitaan monenlaista osaamista. Käsitetyöhön panostamalla voidaan parantaa palveluja ja säästää rahaa, kun käsitteiden merkitykset määritellään
Vuoden 2019 julkisen sektorin Suunnannäyttäjät-digitalisaatiopalkinnon on voittanut Suomen ympäristökeskuksen Ilmastodieetti-verkkopalvelu. Palvelu auttaa tunnistamaan, mistä arjen hiilijalanjälki syntyy ja miten sitä voi pienentää. “Tämä oli todella
Kesäkuun puolivälin tienoilla potkaistiin käyntiin Väestörekisterikeskuksen, Patentti- ja rekisterihallituksen, Maanmittauslaitoksen sekä Verohallinnon yhteishanke, jossa muodostetaan yhteneväinen, monimuotoinen sekä turvallinen testiaineisto digitaalisten palveluiden kehittämisen tueksi. Tämä
Uudenlaiset digitaaliset ratkaisut madaltavat kynnystä kysyä työnantajalta työhön liittyviä kysymyksiä ja antavat työnantajille mahdollisuuden kertoa tarjolla olevasta työstä tekijöille ympäri maailman. Työnhakijat miettivät työtä hakiessaan
Julkisten palvelujen digitalisoituminen helpottaa monen arkea. Kaikki meistä eivät ole tottuneita asioimaan sähköisesti ja tarvitsevat sen vuoksi tukea palveluiden käyttöön. Tavoitteena on saada mahdollisimman moni
Uudistuvan Suomidigin takana on Suomi.fi palveluntarjoajille -hanke, joka asetettiin Väestörekisterikeskuksessa tammikuussa 2018. Hankkeen tavoitteena on edistää koko julkishallinnon digitalisaatiota tukea digitalisaation parissa eri rooleissa toimivia
Digitaidot ovat uusia kansalaistaitoja, ja siksi digituki kuuluu meille kaikille. Digituen tarvitsijoita samoin kuin digitukeakin on kuitenkin hyvin monenlaista. Onko digituen tavoitteena synnyttää aitoa osaamista
Digitalisaatio vaikuttaa niin yhteiskunnan eri toimintoihin kuin yritysten toimintaympäristöihin ja liiketoimintaan. Yrityksille suunnatun kyselyn avulla kartoitetaan suomalaisten yritysten ajatuksia, kokemuksia, tavoitteita ja haasteita digitalisaatiosta. Kysely
Jokainen meistä saa edelleen päättää, miten hoitaa henkilökohtaiset asiansa viranomaisen kanssa, sähköisesti vai perinteisesti joko puhelimella tai käymällä viranomaisen luona. Digitaaliseen palvelutapaan panostetaan kuitenkin yhä
Suomalaisten nuorten syrjäytyminen työelämästä ja yhteiskunnasta on ollut huolestuttava ilmiö ja kestoaihe mediassa koko 2010-luvun. Miehiä on ollut syrjäytyneistä nuorista jatkuvasti enemmän kuin naisia. Tästä
Digi- ja väestötietoviraston aloittaessa toimintansa tammikuussa 2020 julkaistaan myös uusi Suomidigi.fi-alusta. Palvelu tukee julkisen sektorin toimijoita eli heitä, joiden tehtäviin kuuluvat toimintatapojen ja palveluiden kehittäminen
Uudessa Suomidigissä tavoitteena on kehittää palvelu, joka tukee koko yhteiskuntamme digitalisaation tekijöitä. Palvelusta löytyy tietoa, tukea ja verkostoja erityisesti julkisen sektorin digipalvelujen suunnittelijoiden ja rakentajien
Maailma ympärillämme on muuttunut. Digitalisoituvassa ja jatkuvasti muuttuvassa ympäristössä Väestörekisterikeskukselta ja tulevalta Digi- ja väestötietovirastolta odotetaan uudenlaisia kyvykkyyksiä. Sisäisen toimintamme pitää olla johdonmukaista ja linjassa
Valtiovarainministeriö ja Valtion kehitysyhtiö Vake osallistuvat Ultrahack Sprint I -turnaukseen yhteisellä Hackers against exclusion -haasteella. Haasteen tavoitteena on tuoda eri sektoreiden toimijoita yhteen kehittämään tapoja
Digi arkeen -neuvottelukunta julkaisi maaliskuussa 2019 toimintakertomuksen, jossa on koottuna yhteen neuvottelukunnan huomioita, jotka on syytä muistaa kun kehitetään digitaalista Suomea. Poimi mukaan omaan kehitystyöhösi
Vuoden 2018 Suunnannäyttäjät-kilpailun voittajatiimi, Terveyskylä.fi, suuntasi palkintomatkalleen Tanskaan. Vierailun aikana tiimiläiset pääsivät tutustumaan paikalliseen tapaan toteuttaa e-terveyspalveluita osana terveydenhuoltoa. Vierailupäivämme aamulla suuntasimme Healthcare Denmarkin toimitiloihin
Kehitämme Väestörekisterikeskuksessa parhaillaan uudistuvaa Suomidigi-palvelua tukemaan julkishallinnon (digi)kehittäjien työtä. Uuden palvelun tavoittaana on tuoda yhteen tietoa, kehittämismalleja, verkostoja ja tehdä näkyväksi digitalisaatioon liittyvää työtä ympäri
Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa päätettiin panostaa julkisten palveluiden digitalisaatioon 100 miljoonaa euroa. Tätä mittavaa investointia on syytä arvioida sekä hankekohtaisesti että kokonaisuutena. Koska kyse on yhteiskunnallisesta
Myyvä otsikko, eikö? Kiitos otsikosta kuuluu Digitalisaation suunnannäyttäjien kokoontumisajojen työpajaosallistujille, jotka antoivat aikaansa käyttöömme helmikuun puolivälissä. Valtiovarainministeriön kokouskeskuksessa järjestetyt Digitalisaation suunnannäyttäjien kokoontumisajot järjestettiin helmikuussa
Digikompassi – peli digitalaisen ajan kunnalle. Vaikka osana pelin nimeä onkin D-sana, eivät teknologiat ohjaa pelin kulkua. Sen sijaan pelissä yhtenä tärkeänä tavoitteena on keskustella
Digitaaliset palvelut laajenevat yhä uusille elämänalueille, ja laadukkaiden palvelujen kehittämiseen tarvitaan monenlaista osaamista. Käsitetyöhön panostamalla voidaan parantaa palveluja ja säästää rahaa, kun käsitteiden merkitykset määritellään
Suomi.fi palveluntarjoajille -hanke on nyt hieman yli puolivälissä. Edellisestä blogikirjoituksesta on jo seitsemän kuukautta, joten summaan tässä yhteen kaiken sen, joka reilun puolen vuoden aikana
Kun yhdistetään startup-yritysten tuoreet ideat ja kaupungin innokas ote uuden kokeilemiseen, saadaan tuloksena nopeita kokeiluja, joista molemmat osapuolet hyötyvät. Näin tehtiin Kalasatama wellbeing -kokeiluohjelmassa, jossa
Tietojohtamisen käsite on tullut tunnetuksi viime vuosikymmenten aikana ja nykymaailmassa, jossa tietolähteitä on tarjolla lähes rajattomasti, on aihe varsin ajankohtainen. Termille tietojohtaminen ei ole yhtä
Suurin osa lasten ja nuorten kanssa työskentelevistä sosiaalialan ammattilaisista on sitä mieltä, että digitaalista mediaa ja teknologiaa tulisi hyödyntää sosiaalityössä ja että sosiaalityötä tulisi tehdä
Digitaalisuuden luomaa eriarvoisuutta on tutkittu niin kauan kuin internet on ollut olemassa. Tutkimuksen ensimmäinen aalto (1995-2005) keskittyi siihen, keillä oli pääsy tai ei ollut pääsyä
Vantaan ensimmäiset ohjelmistorobotit aloittivat työnsä jo vuoden 2018 alussa. Nyt vuoden 2019 aikana robotteja tulee paljon lisää ja ne rekrytoidaan suoraan henkilöstön osaksi – ja
Teemme tekoälyajan rikastamaa yhteiskuntaa ihmisille. Jotta Suomi olisi hyvä paikka asua, elää ja yrittää, tulisi ihmisen olla kaiken toimintamme lähtökohta. Ihmiskeskeisen yhteiskunnan työtä valmistellaan AuroraAI-esiselvityshankkeessa,
Vantaan kaupungin talouspalvelukeskuksessa aloitti ensimmäinen digityöntekijä eli ohjelmistorobotti ostolaskujen tiliöinti- ja reitittämistehtävissä tammikuussa 2018. Ensimmäisestä pilotointivaiheesta saatujen positiivisten kokemusten perusteella päätettiin ohjelmistorobotiikkaa laajentaa uusiin prosesseihin.
Jämsän kaupunki toteuttaa parasta aikaa toimistopalveluhanketta, jonka tavoitteena on ottaa käyttöön toimistotyön tiimimalli, siirtyä toimistotehtävien hoitamisessa monipaikkatyöhön ja yhteisten resurssien käyttöön sekä hyödyntää digitalisaatiota toimistotyön
Työn tekemisen tavat ja paikat muuttuvat. Kunnissa tehdään yhä enemmän etätyötä sekä liikkuvaa työtä. Erityisesti asiantuntijatyötä on enenevässä määrin tehtävä ajasta ja paikasta riippumattomasti. Nykyiset
Viimeiset vuodet ammattinani on ollut vakuutella, että niinkin arkinen asia kuin kieli on tiedonhallinnan, digitaalisen palvelukehityksen ja tekoälynkin ytimessä. Kieli on kommunikaation perusta itsestään selvästi
Digikuntakokeilussa on kahden ja puolen vuoden ajan tuettu kuntia palveluiden asiakaslähtöisessä kehittämisessä. Lähtökohtana on ollut kokeillen kehittää ja tunnistaa digitalisaatiosta sellaisia elementtejä, jotka tukisivat kuntapalveluiden
Sosiaalinen media ja tapahtumien livestriimaukset mahdollistavat ministeriöille ja muille viranomaisorganisaatiolle uudenlaisen tavan olla vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä sekä aktiivisten kansalaisten ja järjestöjen kanssa. Näihin nykyajan hyödyllisiin työkaluihin
Ekosysteemifoorumi kokoontui pääministerin valtiosihteeri Paula Lehtomäen johdolla Säätytalolle 28.11.2018 keskustelemaan asumisesta osana hyvinvointia. Aiheen ajankohtaisuutta nosti esille käynnissä oleva perusturvan ja toimeliaisuuden uudistava Toimi-hanke, jossa valmistellaan sosiaaliturva
Janakkalan kunta hyppäsi aikanaan mukaan valtiovarainministeriön digikuntakokeiluun ajatuksena kehittää toimintatapoja ja välineitä kuntalaisten osallistamiseen. Kuten kuntakollegat tietävät, osallistamisen haasteena on, miten saada a) kuntalaiset mutta
Syysmyräkkä-hackathon järjestettiin Turun Joki-vierailukeskuksessa perjantaina 16.11.2018. Tapahtumaan oli ilmoittautunut etukäteen noin 50 osallistujaa ja muutamat saapuivat paikalle vielä ennen tapahtuman alkua kyselemään, josko pääsisivät mukaan.
Marraskuun puolivälissä järjestetty Syysmyräkkä-tapahtuma kokosi Espoon Otaniemeen ja Turkuun yhteensä noin 150 eritaustaista ja eri organisaatioista tulevaa henkilöä ratkomaan tulevaisuudessa toteutettavia monialaisia palvelukokonaisuuksia. Miksi tapahtuma
Marraskuun puolivälissä Espoon Otaniemessä ja Turussa järjestetty Syysmyräkkä-tapahtuma keräsi yhteen noin 150 osallistujaa eri ammattialoilta ja erilaisista taustoista. Paikalle tulleet osallistujat ratkoivat tiimeinä monialaisten palvelujen
Digitaliseringen är här – på gott och ont. De frälsta anser att livet blir effektivare, enklare och den medmänskliga kommunikationen blir snabbare. Det här är
Termit ohjelmistorobotiikka, tekoäly ja digitalisaatio nousevat usein esille, kun puhutaan toimintojen ja prosessien tehostamisesta sekä automatisoinnista. Samassa yhteydessä myös aiheellisesti mainitaan, että edellä mainittujen termien
Ekosysteemifoorumi kokoontui pääministerin valtiosihteeri Paula Lehtomäen johdolla Säätytalolle 4.10.2018 keskustelemaan Suomen mahdollisuuksista ihmiskeskeisen digitalisaation ja kestävän kasvun hyödyntäjänä kattoteemalla EU:n digitulevaisuus. Aiheen ajankohtaisuutta lisää EU:n
Suunnannäyttäjät-kilpailussa menestyneitä tiimejä palkittiin Helsingissä Säätytalolla järjestetyssä tilaisuudessa 19.10. Mukana tilaisuudessa olivat kaikki finalistitiimit; kilpailun voittanut Terveyskylä.fi, kärkikolmikkoon sijoittuneet Mobiiliajokortti ja Pilviakatemia, sekä muut finalistit
Kaikki nuoret ovat diginatiiveja. Ei. Väite on tarua. Vaikka nuoret eivät olisi kokeneet aikaa ennen nettiä ja mobiililaitteita, tämä ei takaa riittäviä digitaitoja. Nuorten digiosaamisessa
Käynnistimme Väestörekisterikeskuksessa digituen valtakunnalliseen kehittämiseen ja digituen järjestäjien tukemiseen tähtäävän työn* puolisen vuotta sitten. Pidin digitukea jo silloin merkittävänä, digitalisaatiota edesauttavana asiana, ja käsitykseni tuen
Syyskuun lopussa käyntiin polkaistu Kokeilukiihdyttämö kerää yhteen valtionhallinnon työntekijöitä ratkomaan omaan työhönsä liittyviä haasteita kokeilemalla. Mukaan ilmoittautui tällä kertaa 17 tiimiä ympäri valtiohallinnon. Kokeilukiihdyttämö on
Kuntalain mukaan kuntien viestinnässä on käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja siinä on otettava huomioon kunnan eri asukasryhmien tarpeet (Kuntalaki 410/2015, § 29). Myös hallintolaki
Useissa järjestöissä on kehitetty ansiokkaasti digituen malleja, joista suuri osa perustuu vapaaehtoisten ikäihmisten toteuttamaan vertaisopastukseen. Upeaa työtä, mutta tuen tarvitsijoita on monenlaisia ja siksi tuen tarjontaankin tarvitaan vaihtoehtoisia malleja.
Kunta-alan isot toimijat ovat käynnistäneet uudenlaisen haastekilpailun löytääkseen ratkaisuja kuntien elinvoiman vahvistamiseksi. Klash-nimisen haastekilpailun ja ideakiihdyttämön tavoitteena on auttaa kuntia ratkaisemaan kuntien itsensä määrittelemiä ongelmia
Digikompassi-peli oli kokeilu, jossa kuntien digitalisaation ja strategiaprosessin tueksi muotoiltiin yhteiskehittämisen työkalu. Kerroimme vauhdikkaan kokeilun alkuvaiheista jo bloginsarjan ensimmäisessä osassa (linkki tämän blogin lopussa). Tässä
Väsynyt, mutta onnellinen. Sellainen oli tunnelma Nettiä ikä kaikki – iloa digistä -kiertueen jälkeen. Vanhustyön keskusliiton ja Digi arkeen -neuvottelukunnan jäsenenä osallistuin Ylen digitaitojen parantamiseen
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2016/2102) julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta tuli voimaan 22.12.2016. Sen seurauksena saavutettavuusvaatimusten soveltaminen käynnistyy 23.9.2018 portaittain. Saavutettavuusdirektiivissä säädetään julkisen hallinnon
Tämä on meidän #kokeilutarina eli kertomus siitä, miten ministeriön ja viraston virkamiehet lähtivät pelillistämään strategiaprosessia. Syntyi Digikompassi-peli, joka rakennettiin kokeillen ja yhteiskehittäen kesällä 2018. Pelin
Digitaaliset toimintaympäristöt ja niihin liittyvät uhkakuvat voivat muuttua uuvuttavalla vauhdilla. Perinteinen tietoturvatestauksen ja -auditointitoiminnan tueksi tarvitaan uusia tapoja testata ja varmistaa sähköisten palveluiden turvallisuus ja
Vuoden 2018 Suunnannäyttäjät-kilpailun finaalikolmikkoon ajellut Autoilija on älypuhelinsovellus, joka sisältää mobiiliajokortin sekä ajoneuvopalveluita. Trafi on luonut maailman ensimmäisenä viranomaisena digitaalisen ajokortin, joka toimii suunnannäyttäjänä myös
Suomessa on 3,7 miljoonaa ajokorttia, joiden uusiminen koskettaa henkilöitä joilla on kuorma-auton tai linj-auton kuljettamiseen oikeuttava ajokortti sekä iän perusteella henkilöauton kuljettajia. Kaikkia ajokortin haltijoita
Iskikö lukuhimo? Nilakan järven kunnat – Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto – avasivat Pohjois-Savon ensimmäiset omatoimikirjastot, joissa pääsee asioimaan, lainaamaan ja palauttamaan aineistoa aamuvarhaisesta iltamyöhään.
Suomessa potilas voi valita, miltä oman kuntansa tai kuntien yhteistoiminta-alueen terveysasemalta haluaa hoitoa. Potilaan on ilmoitettava terveysaseman tai hoitopaikan vaihtamisesta kirjallisesti sekä nykyisellä että valitsemalleen
Aluehallintovirastoista on voinut jo pitkään hakea avustuksia kirjasto-, liikunta- ja nuoristoimen kehittämisen ja toiminnan tueksi. Kymmeneen eri avustuskokonaisuuteen on tullut hakemuksia noin 2500 vuodessa ja
Puolesta-asiointia lähdettiin helpottamaan Essote-alueella, jotta sujuva sähköinen asiointi esimerkiksi alaikäisen lasten huoltajille ja ikääntyneiden läheistensä asioita hoitaville henkilöille olisi mahdollista. Puolesta-asiointi ja Kanta-palvelujen hyödyntäminen alueellisissa
Sosterin yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittämän digitaalisen toiminta- ja tapahtumakalenterin Yssin kautta Savonlinnan seudun kuntalaiset pysyvät ajan tasalla alueen tapahtumista ja menoista, jotka liittyvät terveyden,
Lähitulevaisuudessa voi olla jo mahdollista, ettei toipilaana tarvitsekaan tallustella lääkärin vastaanotolle, vaan etädiagnostiikan avulla oman tilan voi tarkistaa vaikkapa älypuhelimen avulla. Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalveluiden
Osallistuminen valinnanvapauskokeiluun, jossa kuntalainen voi valita perusterveydenhuollon palveluntuottajan joko kunnallisesta palvelusta tai yksityiseltä tuottajalta haastoi myös Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän kehittämään toimintaa ja asiakaskokemusta. Ylä-Savon SOTE
Taidackos luke wanhan kielen? Vanhojen käsinkirjoitettujen tekstien lukeminen voi tuottaa välillä vaikeuksia, kun mustekynällä piirretyt kauniit koukerot on kirjoitettu kielellä, jota nykylukija ei enää taida.
Kotien ja kylien arvokkaita historiallisia arkistoja on vaivannut ongelma: kuinka ne saataisiin laadukkaasti digitoiduksi? Nelivuotinen Community as Opportunity -hanke ratkoo yksityisten hallussa olevien historiallisten aineistojen
Vuoden 2018 Suunnannäyttäjät-kilpailun finaalikolmikkoon liihotellut Vantaan kaupungin Pilviakatemia on kouluttanut jo kahden vuoden ajan ICT-alasta kiinnostuneista pitkäaikaistyöttömistä O365-asiantuntijoita ja -kouluttajia. Pilviagentteina paremmin tunnetut kouluttajat kiertävät
Työsuojelunäyttely on perehdyttänyt työsuojelun hyvistä ja turvallisista käytännöistä kiinnostuneita opiskelijoita, työpaikkoja ja muita työsuojelusta kiinnostuneita Tampereella jo vuodesta 1909 asti. Digitalisaation uudet mahdollisuudet ovat tehneet
Viestittely ja viestien paljous saattavat välillä huimata asiakaspalvelijan päätä. Oulun kaupunki otti käyttöönsä Kuukkeli-nimisen työkalun, jolla helpotettiin tietotulvan määrää. Kuukkelissa on omat sivustot lähimmille sidosryhmille,
Koska kaupungissa tapahtuu paljon, on tärkeää saada parhaat vinkit ja tärpit samalle sivustolle. My Helsinki -sivusto kerää kaiken elämyksellisen sisällön yhteen osoitteeseen. Avoimeen dataan perustuvan
Töyssyjä tiellä tai kuoppia kotimatkalla? Liikenneviraston ja Pirkanmaan ELY-keskuksen kehittämässä karttapohjaisessa asiakaspalautejärjestelmässä kansalaiset voivat lukea ja lähettää tie-, rautatie- ja vesiväyliin liittyviä palautteita ja ilmoituksia.
Kelan verkkopalveluiden pikaoppaiden avulla asiakkaat näkevät helposti ja yksinkertaisesti elämäntapahtumien ympärille koostetuista poluista perustietoa ja ajankohtia esimerkiksi etuuksien hakemiseksi. Näin asiakkaat löytävät helpommin tarvitsemaansa tietoa,
Miltä tuntuisi kurkistaa oman kaupungin tulevaisuuteen ennen kuin peruskiveäkään on muurattu? Hyvinkään kaupunki kehittää 3D-kaupunkimallia, jonka kautta kaupunkilaiset voivat katsoa tulevan kaupunkikeskustan kehittämiseen ja osallistua
Vuoden 2018 Suunnannäyttäjät-kilpailun voittaja Terveyskylä.fi on digitaalisten terveyspalveluiden suunnannäyttäjä. Terveyskylä.fi on palvelukokonaisuus, jonka tekemiseen on osallistunut yli 1400 terveydenhuollon ammattilaista viidestä yliopistollisesta sairaanhoitopiiristä yhdessä asiakkaiden
Käsikirja kuntien digitalisaatioon on teos, joka auttaa kuntia kohtaamaan digitalisaatioon liittyviä odotuksia ja toteuttamaan digitalisaatiota vastaaman odotettuja hyötyjä ja avuksi kansalaisten arjessa, erityisesti pienissä ja
Suomen metsäkeskus lähti ensimmäisenä organisaationa korvaamaan KATSO-ratkaisuja Suomi.fi-tunnistuksella ja Suomi.fi-valtuuksilla. Nykyisin Metsään.fi-sivustolle pääsee kirjautumaan Suomi.fi-tunnistuksen avulla ja yrityksen puolesta asioinnin valtuuksia pääsee hallinnoimaan Suomi.fi-valtuuksien kautta.
Lapsiperheiden palvelutarjotin on sähköinen portaali, johon on koottu yhteen ja samaan palveluun perheiden kannalta oleelliset, ennaltaehkäisevät ja matalan kynnyksen palvelut ja informaatio Oulun seudulla. Palvelutarjottimen
Digitaaliset ratkaisut voivat tulla avuksi myös hädän hetkellä. Kelan jonotusajat ruuhkautuivat keväällä 2017 pahemman kerran, kun perustoimeentulotuen käsittely siirtyi kunnilta Kelan vastuulle. Pitkien jonotusaikojen helpottamiseksi
Samalla kun Verohallinto päätti uusia sähköiset järjestelmänsä, löytyi otollinen aika päivittää myös tiensä loppuun tulleet verotuksen sähköiset palvelut. OmaVero kerää yhteen asiakkaan kaiken veroasioinnin ja
Hämeen ammattikorkeakoulussa halutaan varmistaa, että jokaisen aloittavan opiskelijan digitaaliset tietotaidot ovat ajan tasalla. Osaamismerkkejä suorittamalla opiskelijat ja henkilökunta pystyvät ottamaan haltuunsa tieto- ja viestintätekniikan oman
Nuoret asiakkaat hakeutuvat, pääsevät tai joutuvat hyvin erilaisia reittejä pitkin hoitoon. Sosterissa halutaan varmistaa, että nuoria asiakkaita ei ”luukuteta” pisteeltä toiselle, vaan yhteyttä ottava löytää
Miltä tuntuisi käydä keskustelua omasta osaamisesta osaamista kartoittavan keskustelurobotin kanssa? Tampereen kaupunkiseudun työllisyyspalveluissa kokeiltiin ensimmäisen kerran osaamisbottia osana työnhakua. Kokeilussa selvitetään, voisiko uusi tekniikka ja
Pääkaupunkiseudun toimirekisteripisteperhe kerää erilaiset toimirekisteripisteet yhteen digitaaliseksi palveluksi, josta kuntalaiset voivat etsiä tietoa eri toimipisteiden, palveluiden ja tilojen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä. Tällä hetkellä toimirekisteripisteperheelle kehitetään
Keväällä 2018 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes julkaisi uudet verkkosivunsa. Verkkosivujen tavoitteena on ohjata ja opastaa lainsäädännön noudattamisessa. Mutkikkaan lakitekstin sijaan verkkosivut on kirjoitettu selkeästi ja
Tanska on kansainvälisissä digitalisaatiota koskevissa selvityksissä todettu usein maailman edistyneimmäksi valtioksi digitalisaatiossa. Omakin kokemukseni tukee näitä selvityksiä, esimerkiksi avoimen datan tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia tanskalaiset tutkivat jo
Puolueeton ja yhteiskehittämällä luotu kansainvälinen Apolitical-verkkopalvelu on kerännyt yhteen julkishallinnon digikehittämisen pelikirjoja ja periaatteita ympäri maailman. Vastikään julkaistu Digital Government Atlas on koottu yhteistyössä Apolitical-verkoston
Kun viime talvena laitoimme Vallin Ikäteknologiakeskuksessa ”Ikäihmisten toiveet ja tarpeet pankkiasioinnin kehittämiseen”-kyselyn maailmalle, ei meistä kukaan osannut aavistaa vastausten valtavaa vyöryä. Toki ymmärsimme, että olimme
35-65-vuotiaista suomalaisista lähes puolet auttaa aikuisikäistä läheistään verkko- ja digitaidoissa kuukausittain tai useammin. Harvemmin kuin kuukausittain auttajia on myös paljon.
Vain virkamieselämää -sarjassa haastetaan virkamiehiä kertomaan tavallisesta työpäivästään kameralle. Virkamiehet kuvaavat itse itseään yhden päivän ajan ja lopputulos julkaistaan Suomidigin YouTube-kanavalla. Tervetuloa mukaan kurkistamaan virkamiesten
Sisätilapaikannuksen avulla eri palveluita voitaisiin yhdistää osaksi kokonaisvaltaista asiakaskokemusta. Havainnollistaakseni väitettäni aloitan kuvitteellisella esimerkillä. Minna on ladannut puhelimeensa kaupungin tarjoaman ilmaisen sovelluksen ja sallinut paikkatietonsa
Julkishallinnossa siirrytään nopeasti verkkomaksamiseen. Digitaalisesti ostetaan passeja, liikuntarannekkeita, karttapalveluja ja ladataan matkakortteja. Jo nyt digitaalisesti pyöritetään kymmeniä tuhansia maksuja päivässä. Lähitulevaisuudessa lukumäärä nousee satoihin tuhansiin.
Pohjois-Karjalassa äitini, 75, on opetellut käyttämään vain tekstiviestejä ja Facebookia, jotka olivat valmiina hänen puhelimessa. Sosiaalisen median avulla hän pitää yhteyttä läheisiin päivittäin. Pankkipalvelut, lääkärit
Asiakaslähtöisyys on kuuma päivän sana. Kotimaisten kielten keskuksen sanakirja määrittelee asiakaslähtöisen palvelun: asiakkaiden toiveista ja tarpeista lähteväksi, ja asiakkaat huomioon ottavaksi. Asiakaslähtöisten digitaalisten palveluiden eteen
Energiavirasto kokosi timantinkovan kehitystiimin viraston järjestelmien kehittämistä ja ylläpitoa varten. Hankinnat tehtiin uuden dynaamisen hankintajärjestelmän sisäisinä kilpailutuksina. Kuten monissa virastoissa, myös Energiavirastossa on käytössä useita
Pääministeri Sipilän hallitus kohdensi vaalikauden alussa Digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihankkeelle 100 miljoonaa euroa. Rahoitusta on käytetty strategisesti merkittäviin digihankkeisiin. Valtiovarainministeriö tilasi ICT-alan tutkimus- ja konsultointiyritys
Digiturvallisuuden ajankohtaiskatsauksessa keskustellaan digiturvallisuuteen liittyvistä ajankohtaisista teemoista.
Tulevaisuuden Tampere haluaa tarjota asukkailleen parhaita mahdollisia palveluita sekä tehostaa kaupungin toimintaa ja pitää kustannukset hallinnassa, vaikka infra kasvaa kaupungin poikkeuksellisen vahvan kehittymisen ja väkiluvun
Kuten moni tietää, Tampereen kaupungin taloudellinen tilanne on ollut pitkään haastava. Tätä taustaa vasten voi olla yllätys, että Tampere pystyy kehittämään kuntalaisten arkea parantavia digitaalisia
Raivatessamme organisaatiosiiloja kohti ihmiskeskeistä toimintakulttuuria palvelujen ja palveluketjujen järjestäminen on yksi haastavimmista tehtävistä. Kansallisesta tasosta lähtien pyrkimyksenä on pienin askelin ja kokeilevin loikkauksin siirtyä ennakointikykyiseen
Vain virkamieselämää -sarjassa haastetaan virkamiehiä kertomaan tavallisesta työpäivästään kameralle. Toisena organisaationa haasteeseen vastaavat valtiovarainministeriön virkamiehet. Virkamiehet kuvaavat itse itseään yhden päivän ajan ja lopputulos julkaistaan
”Tuskin on enää kuntia, jotka eivät olisi havainneet muuttunutta asukaskäyttäytymistä tai työntekijöiden odotuksia uusista tavoista hoitaa päivittäiset tehtävät. Sen sijaan on lukuisia kuntia, jotka eivät
Internetin helpon saatavuuden myötä digitaaliset opetusmenetelmät ovat kasvattaneet suosiotaan Suomen koulutusmarkkinoilla. Tilastokeskuksen mukaan 16-89-vuotiaiden muodostamasta ikäryhmästä käytti 88 prosenttia internetiä vuonna 2017. Kun taas alle
Vain virkamieselämää -sarjassa haastetaan virkamiehiä kertomaan tavallisesta työpäivästään kameralle. Ensimmäisenä haasteeseen vastaa viisi Väestörekisterikeskuksen virkamiestä. Virkamiehet kuvaavat itse itseään yhden päivän ajan ja lopputulos julkaistaan
Suomi.fi palveluntarjoajille -hankkeessa kehitettävän palvelun alustava konsepti on nyt saatu muotoiltua. Prototyypissä Suomidigi-nimeä kantava kokonaisuus tulee muotoutumaan verkkopalvelusta, joka tarjoaa monimediallista tietoa, valmiita ratkaisuja ja yhteisöllisiä elementtejä.
Toukokuussa järjestetty Design Sprint muotoili yhteen ja vei eteenpäin kevään aikana tehtyä työtä digitalisaation tukipalvelun luomiseksi. Sprinttiviikon jälkeen käsissämme oli konseptihahmotelma ja prototyyppi, joiden avulla
Oletko miettinyt tilannetta, että saisit tietojasi helposti ja digitaalisesti haluamiesi palveluiden käyttöön? Tämä on pian mahdollista Koski-palvelun kautta saatavien opiskelutietojesi osalta, tarvitset niitä sitten työnhakuun
Suomessa on hyvin edistynyt ja laaja meriklusteri, mutta kestävän kasvun mahdollisuuksia on alalla vielä runsaasti. Sata meripolitiikan johtavaa asiantuntijaa yksityiseltä ja julkiselta sektorilta kokoontui 24.4.
Minkälainen palvelukokonaisuus tukisi juuri sinua, julkishallinnon digitalisaation edistäjä ja digipalvelujen kehittäjä? Suomidigi on mukana kehittämässä ratkaisua tähän kysymykseen tiiviissä yhteistyössä Suomi.fi-palveluntarjoajille-hankkeen (SuoPa) kanssa. Julkishallinnon digipalveluiden
Digitalisaatio on nyt ja tulevaisuudessa toiminnan ja palveluiden kehittämisen kulmakivistä, myös yliopistomaailmassa. Mitä digitaalisuus oikeastaan on ja miten se ilmenee? Tässä blogissa pohdin asiaa digikampuksen
Uutta EU:n yhteistä tietosuoja-asetusta sovelletaan 25.5.2018 lukien. Mutta mistä asetuksessa on julkishallinnossa työskentelevän henkilön näkökulmasta tiivistetysti kyse?
25.4.2018 järjestetty Ekosysteemifoorumi keräsi yhteen laajan osanottajajoukon kuntien kehittämisestä, tekoälystä ja datasta kiinnostuneita keskustelijoita. Mukana oli edustajia niin kunta-, valtio- kuin yritysmaailmastakin Lyhyiden, aiheeseen orientoivien
Minkälainen palvelukokonaisuus tukisi juuri sinua, julkishallinnon digitalisaation edistäjä ja digipalvelujen kehittäjä? Suomidigi on mukana kehittämässä ratkaisua tähän kysymykseen tiiviissä yhteistyössä Suomi.fi-palveluntarjoajille-hankkeen (SuoPa) kanssa. Kuten D9:n
Tälle sivulle kerätään linkkejä (julkishallinnon) digitalisaatiota käsittelevistä podcasteista ja podcastsarjoista. Ilmianna löytämäsi sisältö osoitteeseen suomidigi@vrk.fi!
Tälle sivulle kerätään linkkejä (julkishallinnon) digitalisaatiota käsittelevistä videoista ja videosarjoista. Ilmianna löytämäsi sisältö osoitteeseen suomidigi@vrk.fi!
Valtiokonttorin digitiimi D9 tukee digitalisaatiohankkeiden läpivientiä ja digiloikan tekijöitä käytännön työssä. Yhtenä esimerkkinä työstä on puolustusministeriön hallinnonalan digikonseptin luominen. Tältä näytää vuoden 2017 aikana luotu
Nuorisotyö professiona ja toimialana on pieni mutta vireä. Toimialan luonteeseen kuuluu nopea ja ketterä mukautuminen yhteiskunnalliseen kehitykseen sekä nuorten muuttuviin tarpeisiin. Tämä näkyy myös digitalisaatiossa.
Suomessa on kehitetty ainutlaatuinen kaikille avoin kuvailutietovaranto, jonka muodostavat Yleinen suomalainen ontologia YSO ja sitä laajentavat eri aihealueiden erikoisontologiat. Tämä mahdollistaa tiedon löydettävyyden yhtenäistämällä tiedon
Virkamiestyö ja sen tekotavat ovat jatkuvassa ja yhä kiihtyvässä muutoksessa. Uudet työnmetodit näkyvät niin asiantuntijan kuin esimiehen arjessa, mikä luo painetta ministeriöiden ja virastojen henkilöstön
Kuka tekee digitalisaatiota? Kuka on tämä mystinen ’kehittäjä’? Millaista hänen arkensa on? Käyttäjää etsimässä – käyttäjäpersoona palvelun kehittämisen menetelmänä Suomidigin kehittämisessä on jo parisen vuotta
Aikahyppy vuoteen -85. Pelasitko jo silloin edelläkävijänä Super Mario Brosia vai tutustuitko klassikon saloihin vasta myöhemmin? Moni on ottanut ensimmäiset askeleensa kohti digitalisaatiota juuri tämän
Kehitämme Suomi.fi-palveluntarjoajille-hankkeessa (SuoPa) kokonaiskonseptia, jonka tarkoituksena on tukea koko yhteiskunnan digitalisaatiota ja tarjota yhteiskehittämisen työvälineitä digitalisaation tekijöille ja tukea digirakentajille. Digitalisaatio on kokonaisvaltaista uudistumista, jossa
Julkisten palveluiden digitalisointi etenee vauhdilla. Se on monin tavoin parannus, varsinkin niille, joilla on tarvittavat laitteet ja digitaidot. Tottunutkin digilaitteiden käyttäjä saattaa aika ajoin tarvita
EIDAS-tunnistaminen mahdollistaa julkishallinnon sähköisten palvelujen käytön Euroopassa yli maarajojen ja helpottaa siten henkilöiden ja yritysten asiointia ja liikkuvuutta. – Yhteiseurooppalainen tunnistaminen helpottaa ja nopeuttaa asiointia
Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman uudistuksessa musiikin alalle keskeistä ovat musiikkiteknologisten menetelmien ja ympäristöjen hyödyntäminen opiskelussa sekä musiikillisen luovuuden korostuminen.
Tubettajana tunnettu viestinnän harjoittelija Miisa Rotola-Pukkila tutustuttaa kevään aikana valtionhallinnon virkamiehet tubettamiseen ja sukeltaa elämäntapahtuma-ajattelun maailmaan.
Suomi.fi-podcasteissa keskustellaan laaja-alaisesti digitalisaatioon liittyvistä teemoista. Noin 20 minuutin pituisissa jaksoissa teemoista ovat keskustelemassa Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskari ja Valtiokonttorin Digitalisaation tuki -toimialan johtaja Nina
Digitalisaatio on yhä suuremmassa roolissa niin julkisten kuin yksityistenkin tahojen tarjoamissa palveluissa. Palveluiden ja toimintojen digitalisaatio vaikuttaa jo nyt viranomaisten ja kansalaisten arkeen. Digitalisaatio muuttaa
Hyödyntävätkö valtio ja kunnat digin ja tekoälyn tuomia mahdollisuuksia? Miten varmistetaan sähköisten palveluiden hyväksyttävyys kansalaisten parissa? Miten digi otetaan huomioon maakunta- ja soteuudistuksessa? Miten estämme
Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu on tietääksemme Suomen ainoa maakunnallinen digihanke, joka toimii Pohjois-Savossa toimialavapaasti rahoittaen sekä kuntien, yritysten että yhdistysten digikokeiluja sekä tarjoten ilmaista digineuvontaa. Hanke
15.3.2018 järjestetty Ekosysteemifoorumi keräsi yhteen laajan osanottajajoukon hyvinvointi- ja terveysalasta sekä datataloudesta kiinnostuneita keskustelijoita. Mukana oli niin valtiohallinnon kuin yritysmaailman ja järjestökentänkin edustajia. Lyhyiden, aiheeseen
Koulutusta vastaavaa työtä on todella vaikea, ellei mahdotonta löytää. Formaalin koulutuksen varaan jättäminen on mielestäni vaarallista. Taidot, jotka opimme tänään ovat auttamattomasti vanhoja jo muutaman
Digitalisaatio herättää tunteita. Se on monille mahdollisuus, toisille kirosana, yksille lähellä, toisille kaukana. Digitalisaatiossa ei ole kyse ainoastaan teknologioista, palveluista tai niihin liittyvistä taidoista ja
Digitalisaatio on meneillään olevista uudistuksista ja investoinneista merkittävin. Se muuttaa palveluissakin työnteon ja tuotannon tavat. Digipalvelut poistavat aukioloaikoihin liittyvät rajoitukset eikä palveluiden käyttö edellytä vastaanottotiloja.
Tiedolla johtamisen teemat ovat jo pidempään olleet merkittävä osa johtamista ja päätöksentekoa koskevaa keskustelua. On helppoa olla samaa mieltä siitä, että päätösten tulisi perustua faktapohjaiseen
Ensimmäisen maailman digikuplassa elävinä meidän on hyvä muistaa, että esimerkiksi pesukoneen ihme ei ole vielä todellisuutta kaikkialla maailmassa. Digitalisaation menestystarina ei tässä mielessä poikkea pesukoneesta.
Ylioppilastutkinnon digitalisoinnista päätettiin vuonna 2011 Kataisen hallituksen ohjelmassa. Yksinkertainen virke 90-sivuisessa julkaisussa käynnisti sekä teknisesti että pedagogisesti kiinnostavan tietojärjestelmähankkeen. Miten saadaan tietokoneohjelma toimimaan samanaikaisesti 40 000
Digitalisaatio välineenä edistää kestävää ja ekologista kehitystä, mutta millaista olisi kestävä digitalisaatio – paitsi ekologisesti, myös hallinnollisesti, taloudellisesti ja inhimillisesti?
Det började med en inbjudan till Iniö daghem. Daghemmet ligger ute i havsbandet och restiden är lång. Men jag visste att personalen och barnen vid
ASREK-hankkeen tavoitteena on luoda edellytykset asuntoihin liittyvien prosessien digitalisoitumiselle. Asuntokohteiden yksilöinti ja osakekirjan korvaaminen sähköisellä omistajamerkinnällä mahdollistaa vaihdannan ja vakuushallinnan prosessien digitalisoitumisen.
Yksinäisyyttä on kaikenikäisillä, mutta se koskettaa erityisesti senioreja. Arviolta 300 000 yli 70-vuotiasta kärsii Suomessa yksinäisyydestä usein tai jatkuvasti.
Sosiaalisen median tulo vaatii julkisessa hallinnossa työskenteleviltä asiantuntijoilta entistä laajempaa viestintäosaamista. Miten ammatillinen minä voi näkyä someviestinnässä?
Palvelumuotoilusta puhutaan paljon. Miten palvelumuotoilua voi hyödyntää digitaalisten palveluiden kehittämisessä?
Pohjimmiltaan tiedolla johtamisessa kyse on toiminta- ja johtamisideologiasta, jossa puolueetonta tietoa käytetään päätösten perustana.
Tietosuoja-asiat koskettavat meitä kaikkia – erityisesti sitten, kun EU:n uusi tietosuoja-asetus on voimassa. Huomioitavia osa-alueita ovat ensinnäkin oma henkilökohtainen tietosuojamme, mutta työelämälähtöisesti erityisesti henkilötietojen käsittely osana työtehtäviä.
Arviolta miljoonalle suomalaiselle verkkopalveluiden käyttäminen ei ole arkipäivää. Tarkkaa lukua on vaikea arvioida. Juuri päättyneen AUTA–hankkeen loppuraportissa lukee, että noin 300 000 yli 75-vuotiasta on
Digitalisaatio ja turvallisuus on sanaparina hieman samanlainen kuin työ ja hyvinvointi. Hyötynäkökulmista kyllä keskustellaan paljon, mutta konkreettiset toimenpiteet kohdistuvat kuitenkin pitkälti haittavaikutusten hallintaan. Esimerkiksi kyberturvallisuuden
Reilu viikko sitten Sipilän hallitus linjasi julkisen hallinnon sähköisen asioinnin, viestinvälityksen ja digitaalisten palvelujen ensisijaisuudesta. Kansalaisille linjaus ei tarkoita velvoitetta käyttää viranomaisasioinnissaan digipalveluja, toisin kuin
Voiko liikenneväylä digitalisoitua? Kyllä voi. Liikenneväylistä ja liikenteestä on mahdollista laatia digitaalinen kuvaus, eli kaksoisolento, jossa on kaikki reaalimaailman ominaisuudet, joka on kattava, kolmiulotteinen ja
Kuinka laajasti kunnissa hyödynnetään palveluiden tuotannossa digitalisaatiota? Mitä hyötyä digitalisaatiosta on ja kuinka paljon palveluiden sähköistäminen vaatii alkuinvestointeja? Paljonko on kunnan taloudessa viivan alle jäävä
Hyvää normipäivää, Työskentelen Viestintävirastossa tietoturvallisuuden standardoinnin parissa ja haluaisin tehdä heti alkuun tunnustuksen: en pidä koko sanasta. Standardointi, standardisointi? Kielitoimistokin hyväksyy molemmat. Viestintävirastossa päädyimme standardointiin
Valtionavustusten digitalisointimahdollisuuksia selvittänyt ryhmä esittää, että avustuksiin liittyvä tieto koottaisiin yhteen ja kehitettäisiin siihen tukeutuvia uusia palveluja. Jos asiat etenevät ehdotetusti, ehkä päivänvalon näkee vielä
Celia, Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys ENTER ry ja Helsingin kaupunginkirjasto järjestivät vuonna 2017 Celia-kummikokeilun, jossa ENTER ry:n koulutetut vertaisopastajat neuvoivat ikäihmisiä Celian äänikirjapalvelun käytössä tabletilla tai kännykällä
Digitala lösningar är så vanliga att många av oss inte ens märker dem. De flesta använder dator och smarttelefon, vi beställer varor och tjänster från
Mitä tarkoittaa vaskuliitti? Minne olen menossa, jos saan kutsun endokronologian poliklinikalle? Terveydenhuoltoalan ammattilaisten käyttämät termit eivät kerro potilaalle välttämättä mitään, eivätkä Googlesta esille nousevat kauhukertomukset hälvennä sairastamiseen liittyvää pelkoa tai epätietoisuutta.
Esimerkiksi kemikaalien maahantuonti ja valmistaminen sekä kemikaaleja käyttävien laitosten perustaminen ja toiminta vaativat huomattavan määrän tiedon toimittamista eri viranomaisille. Kemikaalituoterekisteriin toimitetaan omanlaiset tiedot, ympäristölupahakemukseen liitetään tiedot käyttöön tulevista kemikaaleista samoin kemikaaliturvallisuuslupahakemukseen.
Nuorille on tarjolla yhä enemmän matalan kynnyksen tukea ja apua verkossa. Nämä palvelut ovat ensiarvoisen tärkeitä esimerkiksi silloin, jos ei ole uskallusta tai mahdollisuutta kasvokkaiseen palvelutilanteeseen.
Digi arkeen -kehittäminen viranomaispalveluissa on hyvässä vauhdissa. Tutkimusten mukaan tilanne ei ole kuitenkaan ristiriidaton. Monissa nuorten palvelukokemuksia koskevissa tutkimuksissa nuoret toivovat selkeästi kasvokkaisia palveluja.
Meistä jokainen on varmasti joskus miettinyt, pitäisikö tietyn vaivan takia lähteä lääkäriin vai voiko tilannetta vain seurailla muutaman päivän. Sitten on soitettu terveysasemalle, jonotettu puhelimessa, odotettu takaisinsoittoa, varattu aika, jonotettu vielä vähän lisää ja loppujen lopuksi käyty vastaanotolla. Ensi vuonna valmistuva Omaolo -palvelukokonaisuus ratkoo näitä ongelmia ja sen myötä uudistuvat niin asiointi, tiedonsaanti kuin sote-ammattilaisten työpäiväkin.
Sähköisten palveluiden lisääntyessä oleelliseksi kysymykseksi nousee kansalaisten valmiudet käyttää niitä. Ikäihmisistä löytyy suuri joukko ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyttäneet tietokoneita ja myös niitä, jotka arkailevat sähköistä asiointia. Seniorit tarvitsevat sekä rohkaisua ja motivointia että laitteiden ja palveluiden teknistä tukea.
Meillä Vantaan tietohallinnossa kulunut vuosi on ollut kehittämisen näkökulmasta katsottuna kiinnostavaa aikaa. Kuntasektori kokonaisuudessaan on isojen haasteiden ja muutosten edessä, ja kunnan digitaalisten palvelujen kehityksestä vastaavana joutuu koko ajan miettimään, kuinka nykyaikainen tietohallinto pystyy näihin haasteisiin vastaamaan.
Kuukausi-ilmoitus eläkelaitokselle, vuosi-ilmoitus Verohallinnolle, palkkatodistuksia Kelalle ja vakuutusyhtiöille, vuosi-ilmoitus työttömyysvakuutusrahastolle, palkkatietoja Tilastokeskukselle… työnantajien palkkahallinnon arkipäivää nykyisin. Muutos kuitenkin häämöttää jo aivan nurkan takana.
Digi-Suomi vuonna 2017: klik-klik, päivän ruokaostokset on tehty, klik-klik, kuopukselle on tilattu lääkäriaika, klik klik, veroilmoitus on jätetty, klik klik, siskon kanssa on puheltu rapakon taakse. Kiireiselle uraihmiselle netin tarjoamat palvelut ja mahdollisuudet ovat pelastus ja helppo tapa hoitaa monia tärkeitä asioita.
Autossa aamuruuhkassa. Radiossa soi musiikki. Kuin tietokoneessa istuisi – näyttö, valikot. Bluetooth. Navigaattori. Ajotietokone, keskikulutus, ajotilastot, tutka. Kännykkä lataumassa. Tankki tyhjä – Varaa huolto – Tarkista ilmanpaine! Tulee päivitysilmoitus, autoon. Tuntuuko tutulta?
Jopa 80 % tiedosta on paikkatietoa eli tietoa, joka sisältää sijainnin. Sijainti voi olla määritelty koordinaatein, mutta myös epäsuorasti esim. osoitteen, paikannimen tai hallinnollisen yksikön avulla.
Digiosaamista tarvitaan työelämässä kasvavassa määrin. Vaikka työelämässä pärjäisikin ilman digitaitoja, niin mitäs sitten kun jää työttömäksi? TE-palvelut hoituvat verkossa, mutta vain silloin kun verkon käyttö on hallussa.
Kuluvana vuonna on Euroopassa hyväksytty Suomen kannalta kaksi merkittävää digitalisaation julkilausumaa. Huhtikuun lopulla Pohjolan ja Baltian maiden ministerit yhteisesti hyväksyivät Digital North -julkilausuman Oslossa.
Ikä on vahvin digiteknologian käyttöön vaikuttava tekijä, mutta ikääntyvät eivät ole homogeeninen kategoria. Ikäihmisillä on eri tarpeet eri iässä ja eri sosiaali- ja elämäntaparyhmissä. Tämä koskee tietysti meitä kaikkia, käytämmehän kaikki palveluita omien kykyjemme ja tarpeidemme mukaan.
Jotkut kirjastot ovat digistä aivan tohkeissaan, toiset taas ovat kauhuissaan ja toivovat, että ”ei mitään digijuttuja tänne”.
Näin minulle kertoi digikouluttaja Marko Torppala, joka on kiertänyt kirjastoissa ympäri Suomea opettamassa ihmisille tietokoneen käyttöä.
Miten perustan yrityksen? Mihin virastoihin minun pitää ilmoittaa mitäkin? Mitä lupia tarvitsen? Mitä velvoitteita toiminnanharjoittamiseen liittyy? Entä kannattaako minun palkata työntekijä, ja mitä velvoitteita minulle siitä yrittäjänä tulee? Keneltä kysyä neuvoa?
Mistä saisi digiapua silloin, kun sitä tarvitsee? Maksutonta digineuvontaa on Helsingissä laajasti tarjolla eri puolilla kaupunkia kirjastoissa, asukastaloissa ja palvelukeskuksissa. Yli 150 toimipisteessä henkilökohtaista digineuvontaa antavat mm. järjestöjen vapaaehtoiset vertaisopastajat sekä kaupungin työntekijät.
Kiinnostaako kuinka valtion varoja käytetään? Oletko kuullut Tutkihankintoja.fi-sivustosta? Valtion hankintojen digitalisoinnin osalta Tutkihankintoja.fi-palvelu ja viranomaistietojen automaattinen tarkastaminen ovat ensimmäisiä näyttöjä siitä muutoksesta, joka seuraavien kahden vuoden aikana tulee tapahtumaan koko valtionhallinnon hankintaprosessissa.
Vanhustenviikon tiistaina 3.10.2017 koordinoi Vanhustyön keskusliitto jo viidettä kertaa valtakunnallista SeniorSurf-teemapäivää. Noin 200 tapahtumassa eri puolilla Suomea rohkaistiin ja motivoitiin ikääntyneitä ihmisiä tietotekniikan pariin.
On kaikkien tiedossa, että ketterä kehittäminen, palvelumuotoilu, lean start -up menetelmät ja kokeilut ovat toisiaan tukevia ajatus- ja toimintamalleja joilla pyritään mahdollisimman toimivaan ratkaisuun – tehokkaasti ja nopeasti. Käytännössä nämä asiat pyritään kuitenkin usein lokeroida ja pitää erillään, ehkä yksinkertaistamisen tarkoituksella.
Kello on kymmenen tiistaiaamuna ja vaasalaisen kirjaston ovet aukeavat. Kymmenen senioria kävelee sisään ja ottaa jonotusnumeron tablettilaitteen ja digipalvelun ohjaukseen. Ensimmäisen numeron saanut jää heti ohjattavaksi, muut aloittavat iloisen puheensorinan. Vaihdetaan kokemuksia erilaisista laitteista, sovelluksista ja digipalveluista.
Hyvään digitaalisen oppimiskokemukseen kuuluvat olennaisesti mikro-oppiminen, interaktiiviset videot, kuratoitu sisältö, sekä mahdollisuus palautteeseen ja keskusteluun. Sanomattakin on selvää, että oppimista pitää pystyä tekemään aika-, paikka- ja päätelaiteriippumattomasti.
Tietosuoja on noussut yleiseksi puheenaiheeksi EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen myötä. Voisi jopa sanoa, että tietosuojasta on tulossa ilmiö. Tietosuoja herättääkin tunteita puolesta ja vastaan.
Pakettiauto ruttasi automme perän rusinaksi. Illalla pohtiessani mitä tähän blogiin kirjoittaisin oivalsin, että tältä digitalisaatio monesta ikääntyneestä tuntuu.
Yhteiskunnan jäsenen kansalaistaitoihin kuuluu nykyään digitaalisten palvelujen käytön osaaminen. Pitää maksaa itse laskut, etsiä reseptit pilvestä ja hoitaa asiat sähköisesti kotoa.
Kun ohjelmointiguru Linus Torvalds puhuu tietokoneen koodista, se kuulostaa rakkauden sanomalta. Koodia kasvatetaan, koodin pitää olla kaunista ja yksinkertaista, siinä ei saa olla mitään liikaa, sitä ei anneta kenen tahansa käsiin – siitä pidetään antaumuksellisesti huolta.
Vuoden 1973 jälkeen energiatehokkuudesta, kasvihuonepäästöjen vähentämisestä sekä muusta ekologisesta ajattelusta ja toiminnasta on tullut itsestäänselvyys. Miten tämä liittyy digitalisaatioon ja uudenlaisten palveluiden tuottamiseen?
Eino ja Martta ovat viihtyneet onnellisesti yhdessä jo yli viisikymmentä vuotta. Kumpikin heistä on ylittänyt 80 vuoden iän, mutta kotona-asuminen Lohjalla sujuu edelleen suhteellisen mutkattomasti.
”Teollisen vallankumouksen tärkein tekijä oli tuotantovälineissä 1700-luvulla tapahtunut, ihmettä lähennellyt kehitys, jonka myötä tavallisen väestön elämä mullistui tuhoisalla tavalla.”
Uusia näköaloja, sujuvia palveluja, tulevaisuuden uskoa, osallisuuden mahdollisuuksia. Digitalisaatio on tätä, mutta se voi myös synnyttää digiosattomuutta.
Iloinen puheensorina ja keskittyneet ilmeet sen kertovat – digikinkereillä on koolla innostuneita ikäihmisiä opettelemassa sähköistä lukutaitoa.
Maakunta- ja sotejärjestämisuudistuksen keskeinen muutossana on digitalisaatio. Joillekin se on kirosanana, toisille se lupaa ratkaisun kaikkiin ongelmiin.
Kun ihminen jää yllättäen työttömäksi, moni perusasia järkkyy. Ensin saattaa huolettaa oma ja perheen talous, sen jälkeen mahdollisesti itsetunto. Alkaa matka, joka ei ollut suunnitelmissa. Usein kyseessä ei kuitenkaan ole pakettimatka, vaan ihminen saattaa kokea, että hänet pudotetaan lentokoneesta laskuvarjolla ilman karttaa keskelle arvaamatonta viidakkoa, josta pitäisi selvitä takaisin kiinni työelämään.
Istun työmatkalla junassa juhannuksen aatonaattona ja ikkunoista vilisee vaaleanvihreä koivumaisema. Tässä on hyvä hetki miettiä digimatkaa, joten olen viimeisen vuoden aikana tehnyt. Vaaleanvihreä väri sopii digi-ikkunoihinkin, sillä olen ollut uuden äärellä niin tekemisen kuin ajattelunkin suhteen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon valinnanvapaus on ollut tiiviisti otsikoissa, mutta oletko koskaan ajatellut mitä se voi parhaimmillaan tarkoittaa?
OmaKanta-palvelu ja kaupunkien omat eTerveyspalvelut mahdollistavat jokaiselle omien terveys-tietojen paremman hyödyntämisen ja puhelinjonojen ohittamisen.
Turun AUTA-kokeilu keskittyi kahdella terveysasemalla näiden digipalvelujen opastuksiin ammatti-koulututtajien, vapaaehtoisten ja opiskelijoiden voimin.
Katso lisätietoa internetistä. Osallistu keskusteluun Twitterissä. Tällaisiin lausahduksiin törmää arjessa yhä useammin.
Halusimme löytää Suunnannäyttäjät-kilpailulla rohkeita toimintamallien uudistajia, jotka toimivat hyvänä esimerkkinä julkiselle hallinnolle. Saimme kaiken kaikkiaan 33 tarinaa toiminnan uudistamisesta digitalisaation keinoin.
Otsikon kysymys oli johtoajatuksena, kun alkuvuodesta aloimme suunnitella yhdessä Hausin kanssa digiosaamisen seminaarisarjaa. Kaikki ovat (kai?) jo kuulleet digistä, mutta miten ihmeessä sitä pystyisi parhaiten hyödyntämään omassa työssä.
Miten varmistetaan, että palvelut ovat helppokäyttöisiä tavallisille ihmisille eri elämänvaiheissa ja -tilanteissa?
Ensimmäisen vuotensa aikana Digikuntakokeilu on kerännyt ympärilleen yli 30 päisen kuntajoukon, joissa kokeillen kehitetään kunnan palveluita digitalisaatiota hyödyntäen.
Suomessa digitalisaatiosta on puhuttu vuosia, jos ei jo pidempään. Puheen porina on noussut uudelle tasolle viime vuosina kiitos valtiovarainministeriön, Väestörekisterikeskuksen ja monen muun toimijan. Osana digitalisaatiota on lisääntynyt puhe myös rajapinnoista ja niiden hyödyntämisestä digitaalisten palvelujen tuottamisessa.
Niin Suomidigi kuin Valtiokonttorin D9-digitiimi tarjoavat tukea digitalisaatioon ja julkishallinnon palvelujen uudistamiseen. Missä asioissa kannattaa kääntyä meidän, D9-digitiimin, puoleen?
Mitä pitemmälle Suomen hallinnon ja sen palvelujen digitalisaatio etenee, sitä vähemmän kansalaiset joutuvat availemaan virallisia kirjekuoria ja tuskailemaan niiden virkamieskielisten sanomien kanssa. Mutta data ei ole yhtään sen ymmärrettävämpää tavikselle, ellei siitä tietoisena ihmistyönä tehdä ymmärrettävää ja käytettävää palvelujen ja tietosisältöjen muodossa.
Asiointipalvelua käyttävä kansalainen saattaa hämmentyä asioidessaan digitalisaation myötä uudistetussa palvelussa, jos palvelussa on käytetty tietotekniikan ammattilaisen kieltä. Tällöin voidaan puhua käyttöliittymähaasteesta, johon meidän hallinnossa toimivien ei pitäisi sysätä asiakkaitamme.
Päivän sana on kiistatta ”SMART”. SMART-ajattelu on saavuttanut populäärin statuksen viime vuosina. Julkisella sektorilla SMART-henki on vahvasti läsnä esimerkiksi kaupunkikehittämisessä, mutta nyt olemme viemässä ajattelua myös korkeakoulutasolle.
”Yritetään edes leikkiä, että tämä on digihanke. Emme taivu käyttämään paperihakua”, tuskailtiin etsittäessä KIRA-digin kokeiluhankkeiden rahoitushakuun sopivia sähköisiä lomakkeita valtiokonsernin nurkista elo-syyskuussa 2016. Näistä lähtökohdista KIRA-digi lähti tekemään rahoitushakuaan digisti.
Yhteiskuntamme digitalisoituu hurjaa vauhtia, ja me kaikki olemme osallisina tässä muutoksessa. Jotta yhteinen matkamme olisi onnistunut, olemme luoneet kaikkia julkisia palveluita koskevat digitalisoinnin periaatteet digitalisaation yhteisiksi pelisäännöiksi.
Olemme Suomessa tehneet lukuisia tietoyhteiskunta- ja digistrategioita.
Nyt ei olekaan lähdetty kirjoittamaan strategiaa, vaan tekemisen kautta muuttamaan toimintakulttuuria; ketterästi, nopeasti oppien ja ongelmia ratkoen, mutta samalla pitkäjänteisesti.
