Digi arkeen

Diginatiivi nuori on myytti

Kaikki nuoret ovat diginatiiveja. Ei. Väite on tarua.

Vaikka nuoret eivät olisi kokeneet aikaa ennen nettiä ja mobiililaitteita, tämä ei takaa riittäviä digitaitoja. Nuorten digiosaamisessa on havaittu eroja, jotka syntyvät jo peruskoulussa. Nuoret tarvitsevat muiden ikäryhmien tavoin tukea niin sähköisten lomakkeiden täyttämisessä kuin netissä leviävien valeuutisten tunnistamisessakin.

Olen istunut nuorisoalan kattojärjestö Allianssin edustajana Digi arkeen -neuvottelukunnan useissa kokouksissa ja aamukahveilla vuoden aikana. Neuvottelukunnan tavoite on hyvä ja selkeä: tukea digitaalisten palvelujen kehittämistä niin, että eri väestöryhmät pystyvät hyödyntämään palveluita yhdenvertaisesti. Nuorten kannalta palveluiden kehittämisessä nousee esille kolme erityistä kysymystä.

1. Palveluiden kehittämisessä on huomioitava nuorten tarpeet

Digitaalisuus voi nuoren näkökulmasta madaltaa kynnystä hakeutua palveluun. Digitaaliset palvelut poistavat parhaimmillaan maantieteelliseen sijaintiin liittyviä esteitä sekä tuovat ammattiavun lähelle kellonajasta riippumatta.

Digitaalisissa palveluissa on myös ongelmia, jotka tulee ratkoa. Palveluissa, joissa käsitellään henkilö- tai muita luottamuksellisia tietoja, vaaditaan usein sähköinen tunnistautuminen esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla. Muun muassa Kelan etuuskäsittelyn seuranta ja Omakanta.fi-palvelun terveystiedot ovat vahvan tunnistautumisen takana. Tämä voi muodostua esteeksi nuoren palveluun pääsylle, sillä kaikilla nuorilla ei ole tunnuksia käytössään tai niiden hankkimiseen tarvitaan huoltajan suostumus.

Sähköisissä järjestelmissä ongelmallisia ovat myös kankeat ikärajat ja ennalta määritetyt kategoriat. Esimerkiksi väestötietojärjestelmässä on mahdollista ilmoittaa vain yksi äidinkieli, mikä ei välttämättä vastaa nuoren todellisuutta tai tarpeita.

Palvelukokemuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan nuoret kaipaavat kasvoja, joten on arvioitava tarkasti, mitkä palvelut voidaan toteuttaa verkossa ja mitkä järjestetään kasvokkaisina lähipalveluina.

2. Diginuorisotyössä kaivataan suunnitelmallisuutta ja resursseja

Nuorisotyöntekijät ovat tunnetusti taitavia työskentelemään siellä, missä nuoret liikkuvat. Vuonna 2017 julkaistusta Verken selvityksestä käy ilmi, että 96 prosenttia Suomen kunnissa toimivista nuorisotyöntekijöistä ja heidän esihenkilöistään kokee, että nuorisotyön tulee toimia digitaalisissa ympäristössä. Työyhteisöt ovat lähtökohtaisesti avoimia kokeilemaan uusia digityön välineitä ja malleja, ja lähes jokaisella nuorisotyöntekijällä on käytössään älypuhelin.

Kunnallisessa nuorisotyössä kuitenkin nähdään, että digitaaliselta nuorisotyöltä puuttuu selkeät tavoitteet, eikä työhön varata riittävästi aikaa tai tarjota mahdollisuuksia kehittää osaamista. Digitaalinen nuorisotyö vaatiiKIN määrätietoista kehittämistä ja osaamisen ylläpitoa.

Jatkuva tarve oppia uutta korostuu esimerkiksi nuorten käyttämissä sosiaalisen median kanavissa, sillä suosituimmat some-kanavat vaihtuvat nopeasti ja eri ikäiset nuoret toimivat eri medioissa. Ketterästi palveluistaan viestimisessä on kunnostautunut esimerkiksi Verohallinto Instagram- ja Snapchat-tileillään.

3. Osallisuus lähtee yhdenvertaisista mahdollisuuksista

Osallisuus on yhtä kuin oikeus saada tietoa, mahdollisuus ilmaista oma mielipide ja vaikuttaa. Se on kokemus kuulumisesta yhteisöön. Osallistuakseen omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon nuori tarvitsee tietoa, taitoja ja tukea.

Hyvät digitaidot edistävät oman äänen kuuluviin saamista. Kehitysvammaisten nuorten, maahanmuuttajanuorten ja muuten erityistä tukea tarvitsevien digiosallisuutta vahvistavassa ERNOD-hankkeessa on hyvin kuvattu, kuinka sulkeminen digitaalisten mahdollisuuksien ja verkkomaailman ulkopuolelle tarkoittaa monelle tuplasyrjäyttämistä yhteiskunnan ulkopuolelle.

Usein osallisuuden kompastuskiveksi muodostuu se, että nuoria kuullaan velvollisuudesta – kuulemista kuulemisen vuoksi ilman vaikutusta lopulliseen päätöksentekoon. Onnistunut osallistava suunnittelu vaatii, että nuoria kuullaan monella eri tavalla ja kanavalla, kuulemisen vaikutuksista raportoidaan nuorille itselleen ja osallistumismahdollisuuksia on monessa eri vaiheessa.

Digitaaliset alustat mahdollistavat uusia tapoja nuorelle vaikuttaa omaan lähiympäristöönsä ja tärkeinä pitämiinsä asioihin. Mahdollisuus allekirjoittaa kansalaisaloite sähköisesti ja muut demokratia.fi-palvelut ovat aidosti lisänneet myös nuorten osallisuutta yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Tervetuloa mukaan myytinmurtajaisiin!

Kuva: Niklas Nabb

digi arkeen -neuvottelukuntadigipalvelusähköinen palveludigi arkeennuorisotyönuorisyrjäytyminendiginatiiviosallisuusERNODkansalaisaloite