Suomidigi

Digipitäjät-kokeilu innosti vaarit ja mammat digin kiehtovaan maailmaan

Merja Olenius

Iloinen puheensorina ja keskittyneet ilmeet sen kertovat – digikinkereillä on koolla innostuneita ikäihmisiä opettelemassa sähköistä lukutaitoa.

Hartolan ja Pertunmaan kuntien järjestämään Digipitäjät-kokeiluun osallistuneet ovat päässeet tutustumaan tabletin käyttöön, sähköiseen asiointiin ja mobiililaitteiden hyöty- ja viihdekäyttöön. Kaikilla osallistujilla on ollut aina tabletti käytössä – joko lainassa tai oma. Kinkereillä on myös “kasvatettu” vertaisohjaajia, jotka tukevat keskinäistä oppimista. Digitapaamisten teemat vaihtuivat joka viikko. Yhdessä oppiminen on ollut avainsana.

Aluksi mietimme, ovatko ikäihmiset valmiita ja halukkaita tulemaan mukaan opettelemaan digitaitoja. Heillä on kyllä kokemusta ja osaamista eri elämän alueilta, mutta usko itseen ja uuden oppimiskykyyn on suurin haaste.

Kevään aikana Hartolassa ja Pertunmaalla viikoittain järjestetyissä tapaamisissa on kuitenkin käynyt lähes 200 eri osallistujaa, ja käyntikertoja kertyi yhteensä lähes 1000. Vanhemman väen lisäksi digitaalisia oppeja suunnattiin koululaisille.

Digipitäjät-kokeilu toteutettiin kuntien ja LinkkiTiimi Oy:n välisenä kehittämiskumppanuutena ja osana valtiovarainministeriön AUTA -hanketta. Kokeilu kesti tammikuusta kesäkuuhun 2017. Digikinkeritoimintaa aiotaan jatkaa ja ulottaa se myös kylille.

Digipitäjät-kokeilu

Digipitäjät-kokeiluun osallistuneet ovat päässeet tutustumaan tabletin käyttöön, sähköiseen asiointiin ja mobiililaitteiden hyöty- ja viihdekäyttöön.

Vanha koira oppii kyllä istumaan – mutta miten nuori?

Tilastojen mukaan ikääntyneet käyttävät vähiten internetiä, vaikka sote-palvelujen asiakkaina he ovat keskeinen ryhmä. Puolesta asioiminen ei voi olla taloudellisesti kestävä ratkaisu ikääntyvien sähköiseen asiointiin, koska maaseutukuntien asukkaista joka kolmas on ikääntyvä. Sen sijaan ikääntyvillä on valmiuksia oppia sähköistä asiointia siinä missä muillakin kansalaisilla.

Yllättäen kokeilussa havaittiin, että sähköisen lukutaidon abc ei ollut hallussa koululaisillakaan. Uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan ohjelmoinnin ja robotiikan perusteita, mutta yhteiskunnan sähköiset palvelut ja niiden käyttö olivat uusia niin oppilaille kuin monille opettajillekin. Opettajien harrastuneisuus asiaan vaihtelee paljon eikä valmiita oppimateriaaleja ole, vaan ne joutuu räätälöimään itse monista eri lähteistä.

Älylaitteet kotona tomuttumassa

Ikävä kyllä, monella kokeiluumme osallistuneella henkilöllä oli kotonaan käyttämätön älylaite. Havaitsimme, että sähköisen kanavan käytön esteenä eivät olekaan niinkään laitteiden saatavuus tai hinta vaan se, että laitetta ei voi noin vain ottaa paketista ja ryhtyä käyttämään. Laitteiden käyttö vaatii osaamista ja siksi tukea tarvitaan.

Siltä varalta, että kuntalaisilla ei ole mahdollisuutta hankkia omia älylaitteita, ovat monet kunnat järjestäneet sähköisiä asiointipisteitä yhteispalvelun tai kirjaston yhteyteen. Älylaitteiden lainauskäyttö kirjaston yhteydessä jäi kokeilussamme varsin vähäiseksi. Ilmeisesti älylaitteet koetaan hyvin henkilökohtaisiksi ja ne halutaan usein hankkia omiksi.

Suomella suuret digitoiveet

Sähköisistä palveluista odotetaan paljon hyötyä julkiselle sektorille, mutta niitä on vaikea saavuttaa, elleivät asiakkaat tunne tai käytä palveluja. Kansalaisten digitaitojen nostaminen ei ole kiinnostanut tähän saakka sen enempää kaupallisia kuin julkisia toimijoitakaan. Sähköinen asiointi on niin suuri toimintatavan muutos yhteiskunnassa, että se vaatii vahvaa tiedottamista ja opastusta niille, joille asia on vielä vieras.

Mielestäni kaikilla kuntalaisilla on oltava jatkossa mahdollisuus olla mukana digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Kuntalaisten parempi digiosaaminen lisää osallisuutta ja luo tasa-arvoa eri ikäryhmien välille.

Digitalisaation edistäminen kuntalaisten näkökulmasta vaatii asenteiden ja toimintamallien muutosta koko kunnan toimintakulttuurin tasolla. Sillä on oltava myös päättäjien ja koko johdon sitoutuminen ja tuki onnistuakseen.  Se vaatii myös resursointia.

Kunta ei yksin voi hoitaa digiosaamisen kasvattamista

Digituella voidaan ratkaista joustavasti yksittäisen asiakkaan sähköisen asioinnin ongelmia. Sitä voi antaa esimerkiksi läheinen, vertaisohjaaja tai yhteispalvelun ja kirjaston henkilöstö tai yksittäinen järjestö.

Digiosaamisen kasvattaminen merkitsee sen sijaan uusien käyttäjien ohjaamista mukaan digitaaliseen yhteiskuntaan.  Tätä tukea antavan toimijan, olipa se kunta, järjestö tai yritys, on tunnettava laajasti sähköiset palvelut ja niiden sisällöt sekä hyödyt. Lisäksi ne pitää osata opastaa laiteriippumattomasti. Lisäksi tuen tarjoajan täytyy osata motivoida ja innostaa mukaan ihmisiä – myös niitä, jotka pelkääviä digiä.

Kunta voi edistää digitaalisten palvelujen käyttöä ja sähköistä asiointia

  • informoimalla laajasti uusista palveluista
  • motivoimalla ja aktivoimalla kuntalaisia tulemaan mukaan käyttämään palveluja
  • levittämällä nopeimpien omaksujien kautta innostusta yhteisön muihin jäseniin ja kannustamalla näin myös hitaampia omaksujia opettelemaan näitä kriittisen tärkeitä kansalaistaitoja.

Kansalaisten digiosaamisen kasvattaminen on niin tärkeä asia, ettei sitä voida jättää pelkästään kuntien tai yksittäisten toimijoiden vastuulle. Olisi tarpeen, että myös yhteisöt ja viranomaiset heräävät huomaamaan kansalaisten digiosaamisen tärkeyden.

AUTA-hankeAUTA-kokeiludigiapudigitukidigiälylaitekoira oppiikinkeritHartolaPertunmaaLinkki Tiimi Oy

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *