Suomidigi

Digistrategioita aamupalaksi

Olli-Pekka-Heinonen

Meillä Suomessa on hyvät yleiset toimintaedellytykset ihmisille ja yrityksille. Korkea koulutustaso, luottamusyhteiskunta, toimiva infrastruktuuri, digitalisaation vahvat mahdollisuudet, hyvät instituutiot jne. Suomi pärjää erinomaisesti, kun vertaillaan kansainvälisesti investointiympäristöjä. Kuitenkin muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta investointien virta ei lähde virtaamaan. Joenuoma on hieno, mutta vesi puuttuu.

Sama pätee tuottavuuden kasvuun. Uuden teknologian mahdollisuuksien kulmakerroin kipuaa ulos konsulttien powerpointeista, mutta kuitenkin todellisuus muistuttaa kuolleen sydänkäyrää.

Menestyvä kansakunta oppii nopeasti

Olin muutama vuosi sitten kertomassa yhdysvaltalaisille investoijille suomalaisen terveysalan mahdollisuuksista. Kerroin hyvistä yleisistä toimintaedellytyksistämme, ja luin kuulijoiden kohteliaan kysyvistä silmistä lauseen: So what? Lopulta eräs investoija esitti kysymyksen, joka avasi silmäni: mitä sellaista kiinnostavaa uutta luovaa teillä Suomessa on tekeillä, mihin voisimme kytkeytyä oppimaan lisää?

Nopeasti muuttuvassa maailmassa hyvät yleiset toimintaedellytykset vanhentuvat pian. Asiantuntija ei enää ole se, joka tietää eniten, vaan se, joka on nopein oppimaan. Sama pätee kansakuntien tasolla. Menestyvä yhteiskunta ei enää ole se, jolla on hyvät yleiset toimintaedellytykset, vaan se, joka on nopein tekemisen kautta oppimaan uutta.

Monet yhteiskuntiemme ongelmista ovat globaaleja, vaikka haemme niihin kansallisesti ratkaisuja. Miten kytkeä irti toisistaan kasvu ja luonnonvarojen kasvava kulutus? Miten saada julkiset varat riittämään ikääntyvän väestön terveydellisiin tarpeisiin? Miten pitää väestön osaamistaso nopeasti uudistuvan teknologian vauhdissa? Mistä löytää töitä kaikille?

Digitalisaatio tehdään yhdessä

Siellä missä ovat suurimmat ongelmat, sieltä löytyvät myös suurimmat mahdollisuudet. Mahdollisuuksiin tarttuminen taas edellyttää muuta kuin hyviä yleisiä edellytyksiä. Se edellyttää valmiutta lähteä etsimään ratkaisua, ei suunnittelemalla, vaan tekemällä yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Digitaaliset alustat ovat tulevaisuuden tehtaiden paikkoja ja ekosysteemit tulevaisuuden metropoleja. Voittajia ovat ne kansantaloudet, jotka tarttuvat alustatalouden mahdollisuuksiin ja luovat edellytyksiä liiketoimintaekosysteemien kehkeytymiselle. Tämä haastaa myös julkisen sektorin täysin uudenlaiseen ja aktiiviseen toimintamalliin sekä sektorirajat ylittävään yhteistyöhön.

Digitalisaatio tarkoittaa toimintatapojen uudistamista teknologiaa hyödyntäen. Kyse ei ole vain yhteen palveluun, prosessiin tai tuotteeseen liittyvästä toimintakulttuurin uudistamisesta, vaan systeemisestä muutoksesta.

Strategioista itse tekemiseen

Olemme Suomessa tehneet lukuisia tietoyhteiskunta- ja digistrategioita. Sanotaan että toimintakulttuuri syö strategioita aamiaiseksi. Niin on käynyt Suomessakin. Perinteinen toimintakulttuuri niin julkisella kuin yksityisellä puolella on pistellyt digistrategioita aamupalaksi kuin kasan voileipiä.

Nyt ei olekaan lähdetty kirjoittamaan strategiaa, vaan tekemisen kautta muuttamaan toimintakulttuuria; ketterästi, nopeasti oppien ja ongelmia ratkoen, mutta samalla pitkäjänteisesti.

Ennakointikykyinen yhteiskunta perustuu asiakaslähtöisyyteen sekä datan ja tiedon hyödyntämiseen. Emme voi suunnitella tulevaisuutta, mutta voimme avata uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden kehityskuluiksi yhdessä yritysten, järjestöjen ja kansalaisten kanssa. Laadukkaat julkiset palvelut, uudet työpaikat, kehittyvät liiketoimintamahdollisuudet ja ulkomaiset investoinnit ovat parhaimmillaan kehkeytyvän ekosysteemin lopputulos. Tehdään yhdessä, opitaan yhdessä.

digitalisaatiokehittäminenalustataloushallintouudistaminenpalvelutekosysteemistrategiadigistrategiatoimintakulttuuri

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *