Digi arkeen

Digitalisaatio, mummo ja pesukone 2.0

Digitalisaatio, keinoäly, robotisaatio, algoritmi jne. ovat kaikki käsitteitä joiden merkitystä tulevaisuuden arkeologit pohtivat tutkiessaan tämän ajan artefakteja. Meille aikalaisille ne ovat jännittäviä ja lupauksia sisältäviä käsitteitä, joita erilaiset asiantuntijat tulkitsevat ja joihin liittyviä artikkeleja uteliaina luemme.

Ihmisen uteliaisuus on kenties lajin menestyksen merkittävimpiä tekijöitä ja teknologisen kehityksen alullepanija jo kaukaisessa historiassa.

Teknologian käyttöönoton taustalla on yleensä ollut jokin oivallus siitä, kuinka jokin arjen tuttu asia voidaan ratkaista tehokkaammin. Tällä on yleensä ollut vaikutuksia ei pelkästään ongelman ratkaisuun vaan laajemminkin sosiaalisiin suhteisiin kuten työnjakoon ja erilaisiin valtasuhteisiin jne. Hyvä esimerkki tästä on pesukone.

Pesukone arjen mullistajana

Edesmennyt ruotsalainen tilastotieteilijä Hans Rosling havainnollistaa erinomaisissa videoissaan pesukoneen mullistavaa merkitystä omalle perheelleen sekä erityisesti naisten ajankäytölle kehittyneissä maissa. Pyykin käsinpesusta vapautunut aika oli mahdollista käyttää itsensä kehittämiseen ja perheen ihmissuhteiden syventämiseen. Hans Roslingin mummon mukaan pesukone ei ollut vain keksintö, se oli ihme!

Ensimmäisen maailman digikuplassa elävinä meidän on hyvä muistaa, että pesukoneen ihme ei ole vielä todellisuutta kaikkialla maailmassa. Kehitysmaiden maaseudun naiset käyttävät edelleen suuren osan ajastaan juoma- ja pesuveden kantamiseen. Globaali eriarvoisuus näyttäytyy itseasiassa erityisesti arkisen teknologian kuten liikkumisvälineiden käytössä: miljardi ihmistä liikkuu vain kävellen, 2 miljardia kävellen tai pyörällä ja vain noin 15-20% maapallon väestöstä käyttää liikkumiseen lentokonetta.

Digitalisaation menestystarina ei tässä mielessä poikkea pesukoneesta.

Digitalisaatio inhimillisen toiminnan kaikilla osa-alueilla

Mobiiliteknologiaan perustuvat keksinnöt ovat tuottaneet uusia tapoja ratkaista erilaisia ongelmia (esimerkiksi paikallistaa missä olemme, saada selville mitä kavereille kuuluu, tavata uusi kumppani, tilata ruokaa kotiin, varata majoitus vieraasta kaupungista jne.), ja samalla muuttanut sosiaalisen suhteisiin liittyviä toimintatapoja.

Digitalisaation tekee poikkeukselliseksi kuitenkin se, että sen tuomat ratkaisut koskevat kaikkia inhimillisen toiminnan osa-alueilta. Lisäksi kehityksen nopeus poikkeaa kaikista aikaisemmista historian teknologisista harppauksista (noin 60% maailman väestöstä arvioidaan käyttävän jo kännykkää). Muutoksen konkreettisia vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin jne. voidaan seurata lähes reaaliajassa erilaisia datavirtoja analysoimalla. Myös negatiivisia ilmiötä kuten nettiviha ja verkkorikollisuus ja erilaiset kybersodan muodot on syntynyt lyhyessä ajassa.  Muutoksen tosiasiallista laajuutta ei kuitenkaan voida hahmottaa vain data-analyysillä. Se jäänee tulevaisuuden historiantutkijoiden tehtäväksi.

Digitaaliset palvelut ja yhdenvertaisuus

Vaikka teknologinen planetarismi on yksi aikamme megatrendeistä, ihmisten mahdollisuus käyttää digitaalisen maailman luomia mahdollisuuksia ovat erilaiset riippuen ihmisten taustoista. Kyse ei ole vain globaalista eriarvoisuudesta, vaan erot ihmisten välillä ovat läsnä kaikkialla.

Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden muodot (taloudellinen tilanne, koulutustaso) sekä henkilöön liittyvät tekijät (kuten ikä, kielitaito, vamma, terveydentila jne.) vaikuttavat ihmisten mahdollisuuksiin käyttää digitaalisia palveluita. Kysymys ei ole pelkästään filosofinen vaan vahvasti oikeudellinen. Esimerkiksi Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan tehtävänä on turvata kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen, joka käytännössä tapahtuu erilaisten palveluiden ja riippumattoman oikeuslaitoksen kautta.

Yhdenvertainen pääsy digitaalisiin palveluihin voi olla tämän ja seuraavan vuosikymmenen merkittävimpiä yhdenvertaisuuskysymyksiä.

Digitaalisten palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa onkin tärkeää huomioida eri käyttäjäryhmien mahdollisuudet käyttää niitä. Lainsäädäntö (erityisesti saavutettavuus- sekä yhdenvertaisuuslainsäädäntö), teknologiayritysten panos ja eri väestöryhmien osallisuus palveluiden suunnittelussa ovat keskiössä tämän ongelman ratkaisussa. Uuden teknologian yhteiskunnallisia vaikutuksia tulisi osata ennakoida ja tunnistaa paremmin.

Myös tasa-arvoa- ja yhdenvertaisuutta edistävät teknologiset oivallukset ovat enemmän kuin tervetulleita! Olisikohan keinoäly pesukone 2.0?

digitalisaatioDigiarkeenSähköiset palvelutdigipalvelutdigi arkeen -neuvottelukuntaHans Roslingdigikuplateknologinenplanetarismipesukone 2.0