Artikkelit

Digitalisaatio täytyy sanoittaa – käsitetyön tarve on suurempi kuin koskaan

Digitaaliset palvelut laajenevat yhä uusille elämänalueille, ja laadukkaiden palvelujen kehittämiseen tarvitaan monenlaista osaamista. Käsitetyöhön panostamalla voidaan parantaa palveluja ja säästää rahaa, kun käsitteiden merkitykset määritellään yhteiseen käyttöön ihmisten ja koneiden välillä.

Panostus on entistä tärkeämpää tekoälyn aikakaudella. Kun käsitteitä kuvaavia termejä käytetään kaikkialla mahdollisimman yhtenevästi, tieto kulkee eheänä ihmisten mukana palvelusta, organisaatiosta ja ohjelmistosta riippumatta.

Kuva: Joshua Sortino / Unsplash

Jo nykyisin hoidamme asioitamme itsenäisesti verkossa erilaisten digitaalisten palvelujen avulla ja joudumme samalla antamaan itsestämme tietoa eri palveluihin tai etuuksien hakemista varten. Aina ei kuitenkaan ole helppoa varmistua siitä, mitä tietty viranomainen tarkoittaa pyytäessään tietoa esimerkiksi läheisistämme tai varallisuudestamme.

Esimerkiksi termillä puoliso voi olla eri merkitys asiayhteydestä riippuen. Kun on kyse yleisestä asumistuesta, termillä puoliso tarkoitetaan myös avopuolisoa, jonka tulot voivat vaikuttaa tukeen. Verotuksessa puolestaan avopuoliso rinnastetaan aviopuolisoon vain, jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi. Toisinaan taas voidaan käyttää synonyymeiltä vaikuttavia termejä kuten omaisuus, varallisuus ja varat. Kuinka kansalainen voi tällöin tietää, onko kyse samasta asiasta? Entä mitä termeillä oikeastaan tarkoitetaan – onko esimerkiksi opiskelijan polkupyörä varallisuutta?

Tahattomasti viranomaisille epätäydellisenä annettu tieto voi johtaa siihen, että asiakkaalta evätään tuki, johon hänellä olisi oikeus, tai viranomainen joutuu kysymään tarkentavaa tietoa ja prosessit pitkittyvät. Tästä aiheutuu asiakkaalle harmia ja mahdollisesti taloudellista haittaa, mutta myös turhaa työtä ja kustannuksia yhteiskunnalle.

Tarve käsitetyön mahdollistamaan tuottavuuden lisäämiseen on ilmeinen. Jo nyt on asetettu tavoite kysyä asiakkaalta yhtä tietoa vain kerran tai tarjota palveluja elämäntapahtumien perusteella. Tietojen digitaalisuus ei sinänsä ratkaise ongelmia, vaan huomiota on kiinnitettävä myös tiedon laatuun. Palvelun käytettävyyden kannalta on tärkeää, että termejä käytetään mahdollisimman yhtenevästi riippumatta palveluntarjoajasta tai asiakkaalle tarjottavasta teknisestä alustasta tai palvelusta. Kyse on ennen kaikkea palvelukokemuksesta, toisinaan myös oikeusturvasta.

Tekoäly ei vähennä käsitetyön tarvetta

Digitaalisten palvelujen tarjoamisessa hyödynnetään yhä useammin tekoälyä. Tekoälypohjaisessa palvelumaailmassa koneen kanssa kommunikoidaan keskustelukäyttöliittymissä joko puhumalla tai kirjoittamalla arkista kieltä. Jotta ihmisen ja koneen välinen keskustelu pysyisi asiassa, koneen on ymmärrettävä, mitä ihminen eri sanoilla tarkoittaa ja missä kontekstissa keskustelua käydään. Jos onnistumme ajoissa määrittelemään eri elämänalueiden keskeisimmät käsitteet vaihtoehtoisine termeineen ja käsitesuhteineen, koneiden ja neuroverkkojen on paljon helpompi oppia, mitä ihminen tarkoittaa esimerkiksi kysyessään “Missä on lähin muskari, jonne pääsee fillarilla?”.

Kuva: Rodion Kutsaev / Unsplash

Kun käsitetyössä määritellään käsitteiden sisällöt ja yhdistetään suositettavaan termiin myös synonyymit, puhekieliset ilmaisut ja jopa murre- ja slangisanat, voidaan näitä vaihtoehtoisia termejä käyttää järjestelmissä yhtenevässä merkityksessä. Puhuttiinpa bussista, dösästä tai linkkarista, järjestelmät ymmärtävät, että linja-autosta tässä on kyse. Koneet pärjäävät jo verrattain hyvin kielen sääntöjen kanssa, mutta ihminen voi auttaa konetta vielä parempiin saavutuksiin ja ihmisille miellyttävämpiin lopputuloksiin, kun termit liitetään merkityssisältöihin.

Vaikka semanttisen yhteentoimivuuden tavoitteesta on keskusteltu jo pitkään, käytännön tasolla kehitys on vasta alkamassa. Palvelujen onnistunut digitalisointi edellyttää nykyistä enemmän yhteistyötä, jossa ovat alusta asti mukana paitsi tietotekniikan asiantuntijat, mallintajat ja palvelumuotoilijat niin myös käsiteanalyysin asiantuntijat eli terminologit. Käsiteanalyysi tukee tietojärjestelmän ja sitä hyödyntävän palvelun kehittämistä. Kun tietojen määrittelystä on sovittu yhdessä ja viranomaiset voivat käyttää toistensa keräämää tietoa, samoja tietoja ei ole enää tarpeen kerätä ja ylläpitää monessa paikassa. Digitaalisten palvelujen käyttö yhtenäisin käsittein helpottaa sekä kansalaisten että palveluntarjoajien elämää.

Yhteentoimiva Suomi kaipaa tukea tekemiseen

Nykyisen hallituksen kärkihankkeisiin on kuulunut Yhteinen tiedon hallinta -hanke eli YTI. Hankkeessa on toteutettu yhteentoimivuusalusta sekä kolmen keskenään kytketyn työkalun kokonaisuus: Sanastot, Tietomallit ja Koodistot. Nämä työkalut löytyvät esittelyineen osoitteesta https://yhteentoimiva.suomi.fi/fi/. Sanastot-työkalu on suunniteltu erityisesti systemaattisten käsitemäärittelyjen tuottamisen välineeksi. Yhteisen käsite- ja tietomalliaineiston pohjalta voimme vähitellen siirtyä rakentamaan uusia palveluja ja järjestelmiä, joiden tietosisältö on yhteentoimivaa – riippumatta siitä mikä ohjelmistotalo teknisen alustan rakentaa. Yhteentoimivuustyökalut eivät kuitenkaan yksin riitä, jos niitä ei osata käyttää ja niiden suomia mahdollisuuksia ei ymmärretä. Siksi on tärkeää tukea sekä valtion että kuntien viranomaisia käyttämään näitä työkaluja: tekemään yhteistä käsitetyötä ja jakamaan tuloksia muiden käyttöön yhteentoimivuustyökaluja hyödyntäen.

Koko ajan syvemmin digitalisoituvassa yhteiskunnassa tiedon eheydestä läpi koko sen elinkaaren on huolehdittava. Tieto voi kulkea eri järjestelmissä, eri viranomaispalveluissa ja myös omadatana yksilön valitsemissa palveluissa ja käyttökohteissa. Parhaassa tapauksessa jo eri hallinnonalojen säädösvalmistelua koordinoitaisiin siten, ettei säädösten kautta syntyisi esteitä tietojen yhteiskäytölle viranomaisten kesken. Mikäli haluamme huomioida inhimilliset tarpeet digitalisoituvissa palveluissa, käsitetyön tulisi olla tärkeä osa eheää ja laadukasta tietopolitiikkaa ja tiedonhallintaa. Ihminen tarvitsee sanoille merkityksiä – ja niin tarvitsee myös kone.

Kirjoittajat

Katri Seppälä on Sanastokeskus TSK:n johtaja. Erityisasiantuntija Marko Latvanen Väestörekisterikeskuksesta, käännöspalvelupäällikkö Carola Grönholm Kelasta ja projektipäällikkö Elisa Kettunen Suomen Kuntaliitosta ovat Sanastokeskus TSK:n hallituksen jäseniä.

tekoälyyhteentoimivuussanastot