Suomidigi

Digitalisaation tukea rakentamassa: Millaista tukea kehittäjät ja johtajat tarvitsevat digitalisaatioon?

Kuka tekee digitalisaatiota? Kuka on tämä mystinen ’kehittäjä’? Millaista hänen arkensa on?

Käyttäjää etsimässä – käyttäjäpersoona palvelun kehittämisen menetelmänä

Suomidigin kehittämisessä on jo parisen vuotta käytetty käyttäjäpersoonia, joista lienee Kipuileva kokeilija kaikkein tunnetuin. Käyttäjäpersoonat ovat palvelumuotoilun menetelmä, joka auttaa kiteyttämään käyttäjätarpeita empaattiseen hahmoon, jolle voimme suunnata palvelun kehittämisen. Persoona on jokseenkin kiistelty menetelmä palvelumuotoilijoiden joukossa nykyisin. Persoonan rakentamisen tulee pohjautua tutkittuun tietoon, jota hankitaan monipuolisilla ja syväluotaavilla muotoilututkimusmenetelmillä, kuten mm. luotaimilla, syvähaastatteluilla, havainnoimalla, ja osallistavilla työpajamenetelmillä. Usein käyttäjäpersoona kuitenkin rakennetaan neuvotteluhuoneessa, perustuen mutu-tuntumaan, olettamuksiin ja stereotypioihin. Jalkautuminen kentälle, tutkimaan etnografian menetelmin käyttäjiä, asiakkaita ja ihmisiä vaatii rohkeutta, osaamista ja ennen kaikkea uudenlaista empaattista tutkimusasennetta.

Hähmäinen mystinen olento vai ihka oikea ihminen?

Kuka oikeastaan onkaan ’kipuileva kokeilija’? Mitä lisäarvoa digitalisaation tuen miettimisessä antaa geneerinen, yhteenpakattu ja vesitetty hähmäinen mystiikan hahmo? Onko kipuileva kokeilija kaikkien meidän virkamieskehittäjien geneettinen sekametelisoppa? Miten voisimme tarkemmin ymmärtää sitä kirjoa, kuka oikeastaan onkaan se aito ruohonjuuressa, kentällä, kädet savessa kehittämässä, rakentamassa ja tekemässä tätä digitalisaatiota? Miten vaikka ontologian syväosaaja, verkkopalvelun ylläpitäjä, prosessiomistaja liiketoiminta yksiköstä, digiprojektipäällikkö, asiakaspalvelun kehittäjä, osaston johtaja, ratkaisuarkkitehti tai digipöhinäagentti eroavat toisistaan – siis digitalisaation tuki -tarpeidensa puolesta?

Kaikki eivät mahdu yhteen laatikkoon, mutta digitalisaatio tehdään yhdessä

Miten digitalisaation tekijöille kehitetään palveluja, jotka vastaavat juuri heidän tarpeisiinsa? Millaista, aidosti lisäarvoa tuottavaa sisältöä he tarvitsevat? Millainen sisältö antaa heille ahaa-elämyksiä, konkreettista tietoa ja työkaluja oman työn edistämiseen? Millaiset tarinat, keissit tai benchmarkit auttavat heitä voimaantumaan ja asettamaan digitavoitteet oikeaan suuntaan, oikealle tavoitetasolle? Ja näiden lisäksi miten onnistumme luomaan verkkopalvelun, joka on samaan aikaan helppokäyttöinen, looginen, intuitiivinen, ilahduttava, opastava tai jopa tuuppaava. Onko mahdollista luoda palvelukokonaisuus, joka saa julkishallinnon digikehittäjät vuoropuheluun keskenään, jakamaan tietoa ja kokemuksia, antamaan toisilleen vertaistukea ja rohkeutta ja luomaan yhteisöllisyyttä ja tekemisen meininkiä?

Tarpeiden, haasteiden ja mahdollisuuksien kartoittamista osallistavissa työpajoissa

Tarvitsemme jo palvelukokonaisuuden koseptointivaiheessa tukea, ajatuksia ja kokemuksia heiltä, jotka digitalisaation kanssa oikeasti työskentelevät. Siksi tavoitteenamme on saada yhteen paikkaan, samaan aikaan koolle erilaisia digitalisaation tekijöitä, digirakentajia. Osallistavissa työpajoissa tavoitteena on päästä pintaa syvemmälle; minkälaista digikehittäminen on ja minkälaista tukea siihen tarvitaan? Fasilitoinnilla, tehtävien muotoilulla ja erilaisia muotoilumateriaaleilla aiomme suunnata työpajan osallistujien keskustelua ja pohdintaa digitaalisten palveluiden kehittämisen ja digitalisaation edistämisen ydinkysymyksiin. On tärkeää, että osallistujat pääsevät aidosti vaikuttamaan siihen, millainen digitalisaation tuesta muodostuu.

Työpajan takana yhteistyötä yli siilorajojen!

Järjestämme ensimmäisen SuoPa-työpajan 17.4.2018 Tampereella, yhteistyössä Tampereen palvelumuotoilija Outi Nokkosen ja Lempäälän palvelumuotoilija Laura Humpin kanssa. On ollut upeaa huomata, miten informaali yhteisö Julkis-muotoilijat (Facebook-ryhmä julkishallinnossa työskenteleville palvelumuotoilijoille) mahdollistaa tällaiset kohtaamiset ja yhteistyöaloitteet. Kynnys ottaa yhteyttä muiden organisaatioiden muotoiluhenkisiin virkamiehiin on madaltunut, kun olemme perustaneet vertaistukiyhteisön.

Tampereen työpajan suunnitelmissa tukitarpeiden konkretisointi

Tampereen työpaja toteutetaan palvelumuotoilun menetelmien avulla. Tätä kirjoittaessani ajatuksenamme on, että tarpeita, haasteita ja mahdollisuuksia digitalisaation tuelle voisi hahmottaa käytännönläheisemmin jonkinlaisen kanvaasin avulla. Pohdimme, olisiko kehittämispolun vaiheiden jäsentäminen hyvä lähtökohta. Polun eri vaiheisiin voisi sitten pureutua pohtimaan tuen tarpeita ja muotoja. Toisaalta kipuilemme vielä siinä, miten erilaisia tukimuotoja ja digirakennuspalikoita meillä on ’jonossa’ ratkaisuumme.

Jos haluamme jäsentää tuen muotoja erityisesti rakennuspalikoiden, esim suomi.fi-palvelujen, näkökulmasta, silloin polun vaiheet ovat aika erilaisia kuin vaikkapa digitaalisen turvallisuuden tukipaketin, VAHTIn, näkökulmasta. Osa digitalisaation tuesta on kokonaisvaltaista, ylipäätään digikehittämisen ja -rakentamisen tukemista – menetelmien, tapojen ja tavoitteiden tarjontaa. Osa taas on näitä konkreettisia rakennuspalikoita, joiden avulla mahdollistuu arkkitehtuuri, jonka päälle asiakaslähtöiset, tehokkaat ja digitaaliset palvelut ja prosessit kehitetään. Lisäksi tarvitsemme vahvaa visionääristä otetta digitalisaation johtamiseen ja käytännön esimerkkejä – tarinoita arjen digikehittämisestä – sisältöä, hyvien käytäntöjen ja toimintamallien jakamista ja levittämistä – vertaistukea, yhteistyötä ja toisiltamme oppimista.

Sisällöt ja vertaisyhteisöt digitalisaation tukena?

Tampereen työpajassa voisimme myös pureutua kahteen teema-alueeseen digitalisaation tuessa: sisällöntuotantoon eli viestinnällisiin tuen keinoihin, sekä vertaistuen, yhteisöjen ja yhteiskehittämisen merkitykseen digitalisaation tukemisessa. Haluaisimme selvittää ja konkretisoida, mitä lisäarvoa viestinnällisillä sisällöillä tai toisaalta vertaisyhteisöillä voisi olla digitalisaatiolle ja sen tekijöille ja rakentajille. Haluamme myös selvittää, mikä sisältö tarjoaa eniten lisäarvoa ja tukea. Ja miten kätilöidään ja mahdollistetaan yhteisöjä, vertaisoppimista ja yhteiskehittämistä siten, että toiminta niissä on aidosti aktiivista, vuorovaikutteista, lisäarvoa tuottavaa ja vieläpä itseohjautuvaakin. Näihinkin teemoihin voimme hyödyntää palvelumuotoilumenetelmiä työpajassa.

Lähde mukaamme, osallistu työpajoihin ja käyttäjäyhteisöön!

Jos kiinnostuit ja voisit lähteä kanssamme pohtimaan ja ponnistamaan näiden kysymysten ja ajatusten kera digitalisaation tukea, niin ilmoittauduthan mukaan:

Tässä blogisarjassa seurataan SuoPa-hankkeen etenemistä. Tämä on sarjan toinen osa.

digitalisaatiopalvelumuotoilusuopa-hankesuopasuomidigidigitalisaation tukisuopahanke