Digi arkeen

Digituki ei ole kaikille totta – tarvitaan yhteiskunnallista sitoutumista

Arviolta miljoonalle suomalaiselle verkkopalveluiden käyttäminen ei ole arkipäivää. Tarkkaa lukua on vaikea arvioida. Juuri päättyneen AUTAhankkeen loppuraportissa lukee, että noin 300 000 yli 75-vuotiasta on ilman tietokonetta ja noin 500 000 yli 65-vuotiasta on ilman älypuhelinta. Heistä pienituloisia on noin 140 000. Selvää kuitenkin on, että osa meistä suomalaisista – iästä riippumatta – ei osaa käyttää digipalveluja, ellei saa siihen tukea, neuvontaa tai opastusta.

Onneksi digitukea on saatavilla. Sitä tarjoavat lukuista järjestöt, yhdistykset, kirjastot, kunnat ja yrityksetkin, mutta:

Mutta 1

Digitukea ei ole saatavilla tasaisesti ympäri Suomen. Vanhustyön keskusliiton SeniorSurftoiminnan tekemän kartoituksen perusteella huomattavan suuret alueet ovat ilman digitukea. Alueilla, joilla toimii ikäihmisten tietotekniikkayhdistys, tilanne on yleensä parempi.

Saatavuuden lisäksi ongelmana ovat digitukea tarjoavien tahojen pitkät kesätauot ja osin vuodenvaihteeseen ajoittuva tauko. Vapaaehtoisten digiopastajien varassa oleva toiminta on yleensä kesätauolla 3–4 kuukautta.

Mutta 2

Digitukea joudutaan usein tarjoamaan projekti- tai hankerahoituksella. Esimerkiksi vapaaehtoisten avulla annettavaa digitukea toteutetaan pääsääntöisesti avustusvaroilla. Jos avustus on myönnetty määräaikaiselle hankkeelle, hankkeen kouluttamat vapaaehtoiset jäävät usein tyhjän päälle, kun hanke päättyy.

Ja vaikka digitukitoiminta saisikin jatkuvaa avustusta, vapaaehtoisuus tuo toimintaan epävarmuutta, koska ihmiset eivät välttämättä halua sitoa vapaa-aikaansa kovin pitkäksi aikaa yhteen toimintaan. Tämä trendi näkyy kolmannella sektorilla laajemminkin.

Rahoituksen määräaikaisuus järjestökentällä paitsi vaikuttaa digituen saatavuuteen, myös hankaloittaa digituen kehittämistä. Määräaikaisessa toiminnassa tehokas toiminta-aika voi jäädä lyhyeksi, koska työntekijöiden rekrytointi ja toiminnan käynnistäminen vievät aikansa. Loppupuolella taas tieto hankkeen päättymisestä rajoittaa uusien ideoiden toteuttamista.

Uutta kansalaistaitoa tuettava

Digi arkeen -neuvottelukunnassa olemme huolissamme siitä, miten digituen alueellinen tasa-arvo ja rahoitus tulevat huomioiduksi nyt ja lähitulevaisuudessa. Kaikille halukkaille pitää taata mahdollisuus hyödyntää julkisen hallinnon digipalveluja.

Myös digilaitteita, kuten tablettia, pitäisi olla mahdollisuus lainata. Se auttaisi digitottumatonta tutustumaan älylaitteeseen ennen kuin hän tekee päätöksen, ostaako useita satoja euroja maksavan aparaatin ja alkaako maksaa verkkoyhteydestä. Lainauksen tarve nousi esiin myös Vanhustyön keskusliiton kirjastoille tekemässä kyselyssä. Älylaitteiden lainaamista tehtäneen pienissä määrin myös kolmannella sektorilla ja yrityskentällä.

Digi arkeen -neuvottelukunta suosittelee, että nämä digitaaliseen demokratiaan liittyvä asiat sijoittuvat korkealle niillä listoilla, joiden pohjalta valtio, maakunnat, kunnat ja säätiöt tukevat kansalaisyhteiskuntaa.

Ja eikö nettiyhteys voisi olla osa perusinfrastruktuuria samalla lailla kuin vesi, viemäri ja sähkö, yksi osallisuuden peruselementeistä, joka otettaisiin huomioon esimerkiksi toimeentulotuen päätöksissä?

digitalisaatioDigiarkeenSähköiset palvelutAUTA-hankedigitukidigipalvelutdigi arkeen -neuvottelukuntaverkkopalvelutkirjastoVanhustyön keskusliittoSeniorSurfdigiopastusdigitaitodigiosaaminenMarttaliittohankerahoitusperusoikeusdemokratiaperusinfrastruktuuri