Suomidigi

Digituki kuuluu meille kaikille

Käynnistimme Väestörekisterikeskuksessa digituen valtakunnalliseen kehittämiseen ja digituen järjestäjien tukemiseen tähtäävän työn* puolisen vuotta sitten. Pidin digitukea jo silloin merkittävänä, digitalisaatiota edesauttavana asiana, ja käsitykseni tuen tarpeellisuudesta on edelleen vahvistunut.

Valitettavasti selväksi on myös käynyt, että digitukea saa Suomessa vaihtelevasti. On alueita, joilla on monta toimijaa tarjoamassa tukea säännöllisesti. Ja on alueita, joilla ei ole ketään auttamassa. Keskimäärin tukea saa paremmin kaupungeissa kuin maaseudulla, mutta poikkeuksia on molempiin suuntiin. Tukea netin ja laitteiden käyttöön kaivataan ehdottomasti joka puolella laajaa maatamme.

Kosketusnäyttökynä on oiva apuväline älylaitteen näytön koskettamiseen.

Iäkkäälle haasteita tuottavat usein itse laitteet. ”Ei näillä nakkisormilla pysty noihin pikkuruisiin näppäimiin osumaan”, totesi useampikin Ylen Nettiä ikä kaikki -kiertueella tapaamani varttuneempi kansalainen. Kiertueelle osallistui onneksi myös kymmeniä vapaaehtoisia opastajia, jotka neuvoivat erilaisten ongelmien kanssa painiskelevia kanssakulkijoita kärsivällisesti ja hymyssä suin. Niiden pienten näppäinten kanssa pelaamiseen kun saa apua esimerkiksi kosketusnäyttökynästä.

Ikä ei kuitenkaan ole ainoa tuen tarvetta selittävä tekijä. Sukupolvien väliset suhteet laajakaistayhteiskunnassa -projektissa tehdyn tutkimuksen mukaan elämäntilanne vaikuttaa vahvasti avun tarpeeseen, ja eniten digiapua tarvittaisiin yksinhuoltajaperheissä. Nuoret taas osaavat käyttää älylaitteita, mutta tarvitsevat opastusta esimerkiksi viranomaisasioinnin sisältöjen kanssa.

Mitä sitten pitäisi tehdä, että digituki olisi kaikkien saatavilla? Ainakin tarvitaan yhteistyötä yli sektorirajojen ja jonkin verran myös yhteiskunnan tukirakenteita. Puolessa vuodessa olen tavannut useiden eri järjestöjen, kirjastojen ja valtion virastojen työntekijöitä, jotka työkseen edistävät digitukea. Yksityisissä yrityksissäkin asia on tunnistettu, esimerkiksi osa pankeista on satsannut paitsi omien verkkopalveluidensa käytön ohjaamiseen, myös yleisempään digineuvontaan.

Nettiä ikä kaikki -kiertue pysähtyi esimerkiksi Espoossa. Kuva: Yle.

Näiden eri toimijoiden panoksista saadaan verkostoja kehittämällä vielä enemmän irti. Verkostoitumisen tukeminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen on yksi Väestörekisterikeskuksen keskeisiä tehtäviä digituen kehittäjänä. Viemme myös viestiä päättäjien suuntaan eli toimimme digituen lobbareina. Esimerkiksi Kuntamarkkinoilla keskustelin useamman kunnanvaltuutetun ja kuntapäättäjän kanssa digituesta. Osalle aihe oli täysin uusi, mutta ilahduttavan moni kertoi, että omassa kunnassa asia on ollut esillä. Kunnan toimijoille tekemästämme esitteestä voi käydä kurkkaamassa tarkemmin tärkeimmiksi nostamamme pointit: selvitä olemassa olevat toimijat, kysy avun tarpeesta ja varmista omien palvelujenne tuki.

Digituki kuuluu meille kaikille. Voimme kukin tukea ja auttaa lähimmäistämme. Yhteiskunnallisten toimijoiden on kuitenkin kannettava vastuu siitä, että kukaan ei tipu digikelkasta. Siksi Väestörekisterikeskuksessa tehdään työtä digituen edistämiseksi.

*) Väestörekisterikeskus toimii digituen järjestäjien valtakunnallisena tukijana. Autamme osaamisen kehittämisessä, lisäämme tietoa esimerkiksi päättäjien suuntaan ja tuomme tekijöitä yhteen. Toimintaamme kuuluu yhdessä kehittämistä ja kohtaamispaikkojen tarjoamista sekä kasvokkain että verkossa.

Kutsumme digitukijoiden verkostoon mukaan kaikki, jotka ovat työn puolesta tai vapaaehtoisena tekemisissä digituen kanssa! Ilmoita kiinnostuksestasi lähettämällä sähköpostia osoitteeseen digituki@vrk.fi tai hyppää suoraan mukaan Facebookin Digitukijat-ryhmään.

digitukidigineuvontaNettiä ikä kaikkiYleNettiä ikä kaikki -kampanja