Artikkelit

Ekosysteemifoorumi: Hyvinvointia kestävällä datataloudella

15.3.2018 järjestetty Ekosysteemifoorumi keräsi yhteen laajan osanottajajoukon hyvinvointi- ja terveysalasta sekä datataloudesta kiinnostuneita keskustelijoita. Mukana oli niin valtiohallinnon kuin yritysmaailman ja järjestökentänkin edustajia.

Lyhyiden, aiheeseen orientoivien alustuspuheenvuorojen jälkeen osallistujat jakautuivat ryhmiin luonnostelemaan teemaan liittyviä haasteita ja ratkaisuaihioita. Ratkaisutyöpajassa keskityttiin neljään pääteemaan:

  • Kansalaisen uudet välineet hallita ja hyödyntää tietoa
  • Arvoketjut kuntoon – Terveysalan kumppanuudet ja innovaatioympäristöt menestystekijöinä
  • Hyvinvointitiedon hyödyntämisen eettiset kysymykset tekoälyn aikakaudella
  • Iso kuva: Kohti kestävää datataloutta

Kirkasta hyöty ja selkiytä käsitteet uusien välineiden osalta

Ensimmäinen pienryhmä keskittyi uusien välineiden tarjoamaan mahdollisuuteen hallita ja hyödyntää tietoa.  Ryhmässä käydyn laajan keskustelun pohjalta esille nousi kolme keskeistä haastetta. Ensimmäiseksi haasteeksi tunnistettiin yksilöstä tuotettujen tietojen avaaminen yksilölle itselleen.

–  Miten saamme konkreettisesti tuotua esille sen, mitä hyötyä kansalaiset palvelusta saavat luovuttaessaan dataa, ryhmän tuloksia esitellyt Viestintäviraston turvallisuussääntely-ryhmän päällikkö Jukka-Pekka Juutinen

Ratkaisuaihioiksi löydettiin kansallisten rajapintojen lisääminen ja avaaminen, ymmärrettävien datahallintanäkökulmien luominen ja havainnollisten käyttötapausten luominen.

Toiseksi haasteeksi ryhmässä tunnistettiin yleisessä keskustelussa sekoittuvat käsitteet ja erilaiset datatyypit.

– Puhutaanko esimerkiksi suostumuksesta, valtuutuksesta vai käyttöoikeudesta, Juutinen konkretisoi.

Tähän ratkaisuaihioina nähtiin käsitetason läpikäynti sen selkiyttämiseksi. Sen jälkeen regulaatiotasolla tulisi käydä läpi sitä, miten se vaikuttaa konseptiin.

Kolmantena haasteena pohdittiin datan hallinnan taitoa. Esille nousi havainto ammattilaisten ja yksilöiden välisestä kuilusta. Yksilöä koskevan tiedon tulisi olla ymmärrettävää.

– Käyttäjän tulisi ymmärtää, mitä tietojen yhdistäminen käytännössä tarkoittaa, Juutinen kommentoi.

Ryhmän havainnot kirvoittivat keskustelua sekä paneelissa että yleisössä. Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskari nosti esille esimerkiksi haasteen ja samalla ratkaisuvaihtoehdon tämäntyyppisten kokonaisuuksien edistämisen vastuusta. Viskarin mukaan onnistunut lopputulos vaatii mukaan sekä julkista että yksityistä sektoria.

– Valtion tulisi toimia tässä mahdollistajana siten, että loisimme tiettyjä rakenteita ja pelisääntöjä teknisesti ja konseptuaalisesti ja lainsäädöllisesti, Viskari avasi.

Yhdeksi haasteeksi datan osalta esille nostettiin järjestelmien sisään suljettu data, jollaista tunnistettiin olevan erityisesti esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan järjestelmissä.

Yleisesti tunnuttiin olevan yhtä mieltä siitä, että yksityisen sektorin mahdollisuudet ovat erityisesti hyvien palveluiden luomisessa. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman avattuja rajapintoja.

– Markkinan pitäisi antaa toimia, vanhempi neuvonantaja Hannu Hämäläinen Sitrasta tiivisti.

Monialaista yhteistyötä vahvistaen Suomi maailmalle

Toinen ryhmä  pohti terveysalan kehitysympäristöjen edellytyksiä menestymiselle. Ratkaistaviksi haasteiksi tunnistettiin yhteistyö yritysten, yliopistojen ja tutkimuslaitosten välillä sekä Suomen tarjoamien mahdollisuuksien markkinointi maailmalle sekä viennin että tuonnin näkökulmasta. haasteiden todettiin liittyvän esimerkiksi lainsäädäntöön, toimivaltaan, yhteistyöhön, rahoitukseen, toimintatapaan, toimivaltaan ja asenteisiin.

– Keskusteluissa nousi esille esimerkiksi huoli rahan liikkumisesta valtiolta maakuntien kautta eteenpäin innovaatioalustoihin saakka, senior adviser Kirsi Armanto Business Finlandista summasi.

Myös yhteistyökumppaneiden löytämisen haaste nostettiin esille, sillä tätä tukevaa tki-rakennetta ei tunnistettu vielä olevan.

– Miten Suomessa tiedetään missä tehdään mitäkin, erityisasiantuntija Antti Hautaniemi sosiaali- ja terveysministeriöstä mietti.

Sitran Hannu Hämäläisen mukaan tulisi pohtia, jakautuisiko nykyinen viiden yliopistosairaalan yhteistoiminta-alueen tki-toiminnan koordinaatio jatkossa uudella tavalla.

– Teemmekö samoja asioita läpi koko maan vai saataisiinko aikaan järkevä työnjako ja erikoistuminen alueiden välillä, Hämäläinen kysyi.

Yhtenä konkreettisena ehdotuksena työskentelyryhmässä oli pohdittu eräänlaista business tinderiä.

– Jos jollakin on idea, niin idean isällä olisi käytössään foorumi rahoittajien, infraosaajien, softaosaajien palvelumuotoilijoiden ja tietoturvaosaajien löytämiseen ensin kansallisesti, myöhemmin kansainvälisesti, ohjelmapäällikkö Kari Kataja Business Finlandista avasi.

Tärkeäksi nähtiin myös päämäärätietoinen EU-vaikuttaminen niin puiteohjelmien kuin rahoitustenkin kautta.

– Puiteohjelmissa ajettavat kärkiajatukset ja -hankkeet tulisi valita yhdessä, Kataja kommentoi.

Yhteisesti keskustelijat olivat samaa mieltä siitä, että Suomen tulisi voida vahvistaa omaa tarinaansa. Siinä, missä muissa maissa omaa osaamista ja kehitystä markkinoidaan heti, tekee Suomi sen vasta kun kaikki on jo valmista.

– Meidän tulisi nostaa esille konkretiaa, onnistuneita pilotteja. Esimerkiksi vaikka Kanta-järjestelmä, Armanto ehdotti.

Business Finlandin digitalisaatiojohtaja Pekka Sivosen mukaan Suomen digitalisaation eteen tehdystä työstä on jo olemassa keskitetty listaus, jota voitaisiin hyvin hyödyntää kansainvälisissä yhteyksissä.

– Digital Framework -listaus on Business Finlandin sivuilla. Listauksessa kerrotaan keskitetysti, mitä Suomi tekee digitalisaation eteen vuoteen 2030 mennessä.

Hyvinvointitiedon hyödyntämisen tulisi rakentua eettiselle pohjalle

Kolmannen työpajaryhmän aiheena oli hyvinvointitiedon hyödyntämiseen liittyvät eettiset kysymykset. Ryhmässä keskusteltiin erityisesti luottamuksen syntyyn ja ylläpitoon liittyvistä tekijöistä etiikan näkökulmasta. Mikäli kansalainen kokee, että luovutettuja tietoja käytettäisiin epäeettisesti, on riskinä koko luottamuksen menettäminen. Toisaalta luottamuksen nähtiin rakentuvan myös ymmärryksestä siihen, mitä koneistot datalla konkreettisesti tekevät. Kansalaisten tulisi siten sekä ymmärtää että hyväksyä kokonaisuuden eettinen pohja ennen kuin esimerkiksi tekoälyä voidaan  alkaa hyödyntää laajemmin. Kokonaisuuteen liittyvä säätelytarve mietitytti.

– Pohdimme sitä, onko eettiselle periaatteelle tarvetta? Pitäisikö periaatteen perustua lakiin vai siihen, että jokainen suuryritys vastaa omistaan, ryhmän tuloksia esitellyt terveysteknologian asiantuntija Markus Kalliola Sitrasta pohti.

Esille nousi eettisyyteen liittyvän keskustelun tärkeys. Keskustelua tulisi voida jatkaa entistä läpileikkaavampana ja eettisyyteen tulisi voida kiinnittää erityisetä huomiota. Sellaisiakin riskejä tunnistettiin, joihin ei välttämättä osata varautua. Yhtenä esimerkkinä tästä mainittiin eettinen sokeus, jolloin osa eettisistä ongelmista jää huomaamatta ihmiselle uusien, ennenkokemattomien tilanteiden edessä.

Sitran uudistumiskyky-teeman johtaja Antti Kivelän mukaan eettisyyttä tulisi tarkastella kahdesta näkökulmasta.

– Eettisyys siinä, miten datoja käytetään ja toisaalta algoritmien eettisyys. Nämä olisi ehkä hyvä käsitellä erillisinä kokonaisuuksina ja sitten yhdistää.

Suomen datataloudelle kunnianhimoisemmat tavoitteet

Datatalouden kestävyys puhututti neljännen ryhmän osallistujia. Kokonaisuudessa nähtiin sijaa selkeälle ja riittävän kunnianhimoiselle tavoitteelle. Lisäksi hyvinvoinnin rajaaminen nykyisellä tavalla terveyteen tai  sairauksienennaltaehkäisyyn herätti kritiikkiä. Nykyisen ajatusmallin sijaan hyvinvoinnin toivottiin jatkossa käsittävän laaja-alaisemmin eri elämän osa-alueita. Tämä vahvistaisi myös kasvun mahdollisuuksia.

– Yhä useammat hallinnonalat voisivat osallistua terveysalan kasvustrategian tekemiseen? Strategiasta voisi koota laajemman ja kunnianhimoisemman kokonaisuuden, kaupallinen neuvos Antti Eskola työ- ja elinkeinoministeriöstä avasi ryhmän käymää keskustelua.

Ryhmän mukaan nykyisen 2,3 miljardin viennin sijaan tavoitteen voisi nostaa jopa kymmeneen miljardiin. Tämä kuitenkin edellyttäisi datapohjaisen liiketoiminnan pitämistä Suomessa ja sen arvonluonnin kasvattamista lisäpanostuksilla tekoälyn ja data-analyytiikan osaamiseen. Tietopolitiikan ja regulaation olisi rakennuttava maailman kärkitasoiseksi.

– Suomessa on tähän saakka menty tutkimus edellä. Liiketoimintamahdollisuudet tulisi saada nyt mukaan, Eskola kommentoi.

Yhtenä mahdollisuutena nähtiin invest in -toiminnan kehittäminen. Esimerkiksi Yhdysvaltojen tai Kiinan saaminen mukaan nähtiin tärkeänä, mikäli datan luovuttamisessa osattaisiin pitää kiinni Suomen edusta itsekkäästi.

– Suomalaiset ovat perinteisesti olleet sinisilmäisinä huonoja tekemään sopimuksia, Eskola harmitteli.

Yleisössä datatalouden mahdollisuudet nähtiin hyvinä, mikäli kehittyminen vain mahdollistettaisiin toimivilla rakenteilla ja rahoitusmalleilla.

– Alustatalouden tiekartaston mukaan asiakokonaisuus tulee olemaan 30 % tai enemmän Suomen kansantaloudesta vuonna 2030. Tai vaihtoehtoisesti kansantalous on 30 % pienempi. Sitä tuskin kukaan haluaa, Sivonen tiivisti.

Lisää aiheesta:

Tilaisuuden alustuspuheenvuorot videotallenteenahttps://www.pscp.tv/suomidigi/1BRKjrjMNbeKw

Ratkaisutyöpajojen tulosten esittely ja keskustelu videotallenteenahttps://www.pscp.tv/suomidigi/1DXGyXZbnDkKM

Ratkaisutyöpajojen tulokset pdf-muodossaEkosysteemifoorumi – Hyvinvointia kestävällä datataloudella

Elinkeinoministeri Mika Lintilän alustuspuheenvuoro tilaisuudessa: Puhe työ- ja elinkeinoministeriön sivuilla

Valtioneuvoston kanslian koordinoiman Ekosysteemifoorumin tavoitteena on tukea ennakointikykyisen yhteiskunnan muodostumista ja voittavien ekosysteemien kehkeytymistä Suomeen. Ekosysteemifoorumin puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Paula Lehtomäki. Foorumi kokoontuu seuraavan kerran 24.4.  meripolitiikka-teemalla. Lisätietoja foorumin toiminnasta: Suomidigi tai Matti Kuivalainen, matti.kuivalainen@vnk.fi

 

hyvinvointidataekosysteemifoorumi