Artikkelit

Digitalisaatio mahdollistaa älykkään merenkulun – Ekosysteemifoorumi ideoi meripolitiikan tulevaisuuden ratkaisuja

Suomessa on hyvin edistynyt ja laaja meriklusteri, mutta kestävän kasvun mahdollisuuksia on alalla vielä runsaasti. Sata meripolitiikan johtavaa asiantuntijaa yksityiseltä ja julkiselta sektorilta kokoontui 24.4. valtioneuvoston kanslian koordinoimanaan Ekosysteemifoorumiin miettimään konkreettisia ratkaisuja meripolitiikan eri aloilla. Erityistä huomiota he kiinnittivät meripolitiikan kolmeen kärkeen: logistiikkaan, meriklusteriin ja valtamerten suojeluun.

Valtiosihteeri Paula Lehtomäki avasi tilaisuuden esittelemällä luonnoksen Suomen meripolitiikan visioksi: Suomi vaikuttaa globaalisti siihen, että meriluonnonvarojen käyttö on kestävää, meriympäristön tila on hyvä ja ilmastonmuutos ei ylitä valtamerten kestokykyä. Lisäksi Suomella on osaava ja innovatiivinen, jatkuvasti menestyvä meriklusteri sekä toimiva, turvallinen ja ympäristövastuullinen logistiikka. Tämän vision toteutumiseksi valtiosihteeri kannusti eri toimijoita yhteistyöhön.

Meret tarjoavat ratkaisuja aikamme ongelmiin

Meriin kohdistuu tänä päivänä monia uhkia, kuten ilmastonmuutos, kalakantojen väheneminen ja muoviroska. Meret tarjoavat toisaalta myös ratkaisuja nykyajan ongelmiin. Meret voivat olla esimerkiksi uusiutuvan energian lähteitä. Maailman muutosvoimat vaikuttavat niin merenkulkuun ja meriteollisuuteen kuin kaikkeen muuhunkin suomalaiseen teollisuuteen.

– Muutosvoimia ei pidä nähdä vain uhkina, sillä ne tarjoavat samalla kasvun ja uudistumisen mahdollisuuksia, korosti elinkeinoministeri Mika Lintilä.

Suomalainen digiosaaminen voi ratkaista merenkulun globaaleja ongelmia

Kestävä sininen kasvu on hyvinvoivan meriympäristön edellytys. Viime aikoina paljon esillä ollut muoviroska on yksi meriympäristön uhkista. Asiantuntijoiden mukaan merissä on enemmän muovia kuin kalaa vuonna 2050. Ministeri Lintilä uskoo, että ongelman ratkaisemiseen voisi löytyä osaamista Suomesta.

– Suomalaiset yritykset ovat olleet edelläkävijöitä energiatehokkaiden, puhtaiden ja ympäristöä säästävien teknologioiden kehittämisessä ja käyttöönotossa ja toivottavasti ovat myös tulevaisuudessa. Digitalisaatio voi tehdä merenkulusta älykästä. Tehokkuus voi parantua muun muassa palvelujen tuottamisen sektorilla, laitteiden automatisoinnissa ja toiminnan analysoinnissa.

Sauli Eloranta Rolls Roycelta nosti esiin merenkulun uudet tuulet ja suuret muutokset. Yksi merkittävimmistä muutoksista on alustatoimijoiden tuleminen merialalle. Muutoksen takana on tekoäly. Näin ollen digitalisaation ja tekoälyn merkitystä merenkulkuun ei pidä aliarvioida. Nousussa on myös lohkoketju-ajattelu ja siten uudenlainen toimintamalli.

On opeteltava ajattelemaan isosti

Yksi suurimmista ongelmista on, ettei Suomessa useinkaan osata ajatella isosti. Tarvitaan rohkeutta ja kykyä skaalata tuotanto globaaleille markkinoille. Yhdessä tekeminen kumppaneiden ja asiakkaiden kanssa helpottaa ja nopeuttaa ongelmien ratkaisua. Ratkaisuja kannattaa työstää reilusti yli organisaatio- ja sektorirajojen.

Suomesta valtamerten avainpeluri kriittisellä osaamisella

Suomi voi päästä globaalille markkinalle avainpelurin asemaan tarjoamalla erityisosaamista. Kriittiset osaamisalueet olisi syytä kartoittaa ja osaamista kehittää siten, että osattaisiin nähdä paremmin tulevaisuuden tarpeet ja haasteet. Merenkulkualan houkuttelevuutta on myös syytä parantaa, sillä ilman huippuosaajia ei alalla ole tulevaisuutta. Monialainen opiskelu ja työnteko auttavat ymmärtämään laajemmin merialan haasteita ja mahdollisuuksia myös ympäristönsuojelun suhteen.

Suomen kokemus Itämeren suojelusta hyötykäyttöön valtamerillä

Yksi merkittävimmistä ongelmista on valtamerten suojelu tai suojelun puute. Yhtenä ratkaisuna ongelmaan nähdään Suomen nostaminen aktiiviseksi ja rakentavaksi toimijaksi valtamerten suojelussa. Suomi on jo ollut aktiivinen Itämeren ja arktisen merialueen suojelussa ja tämän kokemuksen pohjalta se voisi hyvin ponnistaa ratkaisujen tuottajaksi myös valtamerten suojelussa.

– Merten biodiversiteetti on köyhtynyt huolestuttavaa vauhtia. Ratkaisuja tarvitaan pikaisesti biodiversiteetin ja muutenkin valtamerten suojelemiseksi. Itämeren alueella toteutettuja merensuojelun käytäntöjä ja ratkaisuja voitaisiin hyvin skaalata valtamerille, totesi professori Alf Norkko Helsingin yliopistosta.

Tilaa ja tukea vastuullisille, energiatehokkaille ja vähäpäästöisille pilottiratkaisuille

Vastuullinen, energiatehokas ja vähäpäästöinen merilogistiikka on mahdollista, mutta sen edistämiseksi täytyy tehdä työtä monella saralla. Suomalaisyritykset ovat jo toteuttaneet edistyneitä, vastuullisia ratkaisuja. Näitä edelläkävijöitä ja pilottiratkaisuja on syytä tukea, jotta voidaan onnistua. Tarvitaan myös järkeviä maksurakenteita, jotka tukevat vähäpäästöisiä liikennemuotoja merenkulussa.

Tavaraliikenne kaipaa digiloikkaa

Meriliikenteen tavaralogistinen ketju kaipaa digitalisaation tuomaa muutosta eli digitaalisesti resurssitehokasta, yhteentoimivaa ja yhteensopivaa kuljetusketjua. Lohkoketjupohjainen ratkaisujen kehittäminen eri toimijoiden tietojen kytkemiseksi verkostoon olisi vähintäänkin kokeilun arvoista. Suuri osa tarvittavasta tiedosta on jo olemassa, se täytyy vain saada yhdistettyä ja integroitua. Avoin data on ollut osana monen muun alan uudistumista, miksi ei voisi siis olla osa myös merialan muutosta?

Enemmän yhteistyötä merialan toimijoiden kesken

Lähtökohta kaikkeen muutokseen on yhteistyö. Meriala voi kehittyä, jos erilaiset toimijat ja heidän osaamisensa onnistutaan törmäyttämään. Tarvitaan yhteistä keskustelua, ideointia ja kokeiluja.
Muistettava on, että suomalainen meriklusteri on jo hyvin edistynyt. Jotta näin olisi jatkossakin, täytyy alan pystyä jatkuvasti kehittymään. Muutoksen ja kehityksen täytyy kuitenkin olla oikein ajoitettua. Hyötyä ei ole pakotteista, jotka aiheuttavat liian nopeaa muutosta, mutta hidasteluunkaan ei ole varaa.

Katso päivän puheenvuorot ja ratkaisujen esittelyt tallenteesta >>

digitalisaatiotekoälyekosysteemifoorumimeripolitiikkadigitaalisuus