Artikkelit

Ekosysteemifoorumi: Ihmiskeskeinen kaupunki

25.4.2018 järjestetty Ekosysteemifoorumi keräsi yhteen laajan osanottajajoukon kuntien kehittämisestä, tekoälystä ja datasta kiinnostuneita keskustelijoita. Mukana oli edustajia niin kunta-, valtio- kuin yritysmaailmastakin

Lyhyiden, aiheeseen orientoivien alustuspuheenvuorojen jälkeen osallistujat jakautuivat ryhmiin luonnostelemaan teemaan liittyviä haasteita ja ratkaisuaihioita. Ratkaisutyöpajassa keskityttiin kolmeen pääteemaan:

  • Tulevaisuuden kunta
  • Ihmiskeskeinen tiedonhallinta
  • Älykkyys elämäntapahtumissa

Virtuaalisen kaksosen avulla relevanttia tietoa

Ensimmäinen pienryhmä keskittyi tulevaisuuden kunnan tarjoamiin palveluihin yhden elämäntapahtuman, opiskelukaupunkiin muuton, näkökulmasta.  Ryhmässäpohdittiin opiskelijan tarvitsemien palveluiden ja informaation muotoilua sellaiseksi, että se opiskelijan itsensä mielestä tuntuisi relevantilta. Ryhmä käytti esimerkkiopiskelijanaan ”Mikkoa”.

– Meidän tulisi nähdä Mikko kokonaisena ihmisenä, ei ainoastaan opiskelijana. Meidän pitäisi tunnistaa ja tietää Mikon motiivit. Mitä hän haluaa elämältään ja miten hän haluaa elää, ryhmän tuloksia avannut projektipäällikkö Outi Lehtinen Tampereen kaupungilta tiivisti.

Ryhmän käymän keskustelun perusteella elämäntapahtumaan liittyen kaivattaisiin reilua muutosta nykyisiin toimintatapoihin, jossa jokainen organisaatio työntää opiskelijalle omaa informaatiotaan omasta näkökulmastaan.

– Tavoitteena pitäisi olla, että Mikko saa elää rauhassa, mutta saa silti tarpeeksi tietoa.

Infoähkyn selättämisen myönnettiin olevan haastavaa ja sen todettiin vaativan paitsi hallintorakenteen muuttamista, myös laaja-alaista yhteistyötä. Lisäksi oikeanlaisen tiedon tarjoamisen edellytyksenä todettiin olevan Mikosta saatu tieto.

– Hänellä voisi olla esimerkiksi sellainen virtual twin, jonka tietoja Mikko voisi itse päivittää. Kiinnostumisen kohteet muuttuvat usein opiskelujen aikana ja silloin tämä tieto tulisi päivitettyä.

Tiedon liikkuminen herätti keskustelua panelisteissa, sillä sen liikkumisen todettiin hyödyttävän sekä opiskelijaa että erilaisia organisaatioita.

– Tiedon liikkumista tulisi voida helpottaa. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka työnantajat, joita varmasti kiinnostaisi tietylle, sillä hetkellä kuumalle alalle valmistuvat opiskelijat. Tällöin opiskelija voisi saada uusia työmahdollisuuksia jo opiskelujen aikana ja toisaalta opiskelukaupunkikin hyötyisi, mikäli opiskelija jäisi työhön juuri siihen kaupunkiin, Tampereen kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja Teppo Rantanen

Virtuaalinen kaksonen puolestaan herätti innostusta.

– Virtual twin on hieno ajatus. Tulevaisuudessa tarvitaan varmasti sekä palvelubotteja että henkilökohtaisia botteja. Oma oivallukseni tänään tuli siitä, että tietovirran tulisi bottien väleillä liikkua vain yhteen suuntaan; palvelubotilta henkilökohtaiselle botille, Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Janne Viskari

Toisaalta tietojen liikkuminen ja botit nostivat esille myös huolen turvallisuudesta. Entä jos tietoa ei käytetäkään kaikkien sääntöjen mukaisesti?

– Luottamuksen säilyttäminen on tärkeää. Nyt kehitteillä oleva Aurora tulee olemaan eräänlainen digitaalinen avatar, virtual twin. Se tulee pitämään saamansa tiedot suojassa samalla tarkkuudella kuin henkilö itse pitää omista salaisuuksistaan huolta, valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Aleksi Kopponen

Tietojen samanmuotoisuus mahdollistaa hyödynnettävyyden

Toisen pienryhmän keskustelujen ja työn innoittajan toimi ihmiskeskeinen tiedonhallinta.

– Aikaisempi malli julkishallinnossa on ollut lähtöisin siitä, että organisaatioiden lakisääteiset tehtävät velvoittavat keräämään tiettyjä tietoja tiettyä tehtävää varten. Tämä on johtanut siihen, että tietojärjestelmissä olevat tiedot ovat eräällä tavalla organisaatiomaustettuja, ryhmän tuloksia esitellyt Mikael af Hällström Verohallinnosta kuvaili.

Ryhmä oli työpajan aikana käynyt läpi elämäntapahtumia ja kirjannut niihin liittyviä tietointensiivisiä palveluja.

– Sellaisia palveluja, jotka vaativat toteutuakseen erityisen paljon tietoja, af Häsström tarkensi.

Työn aikana kävi ilmi, että yhteen elämäntapahtumaan saattoi liittyä moniakin tietointensiivisiä palveluita, joiden tiedot sijaitsivat tietoa tarvitsevan organisaation siilossa, organisaation luomassa mallissa.

– Yhteisesti jaettavaa tietoa ei ole, ennen kuin kaikkien purkkien sisällöt ovat samassa mallissa.

Hällström huomautti, että työ tietomallien ja tietojen yhtenäistämiseen on jo aloitettu YTI-hankkeessa. Tietojen tallennuspaikkaan hanke sen sijaan ei ota kantaa. Nykyinen, siilomainen tallennustapa nosti kommentteja myös panelisteissa.

– Tanskassa data on keskitetty yhteen paikkaan ja sen jälkeen huomattu, että ei se ehkä ollutkaan oikea ratkaisu. Suomessa sen sijaan on lähdetty liikkeelle hajautetulla konseptilla. Suomessa tunnistamme sen, että tieto on siiloissa, mutta tavoitteena onkin tietojen liikkumisen mahdollistaminen, Viskari avasi.

Hyödyllinen tekoäly toimii ilman organisaatiosiiloja

Kolmas työpaja syventyi älykkyyden hyödyntämiseen elämäntapahtumiin liittyen. Haasteeksi tekoälyn hyödyntämisessä tunnistettiin edellisessäkin työpajassa löydetty tiedon riittämättömyys, tiedonsaanti ja sen hyödyntäminen.

– Hallintolähtöisyys ja asiakkuuden omistajuus luovat haasteita, sillä tällä hetkellä viranomaisprosessit määrittelevät toimintaamme

elämäntapahtumien sijaan, Jouko Salonen valtiovarainmimiseriöstä kuvaili.

Jotta tekoälyn hyödyntämistä voitaisiin edistää, vaatisi se nykyisten rakenteiden venyttämistä, jopa murtamista.

– Monitoimijaympäristön ylläpitäminen ja boostaaminen ei ole helppo asia. Pelikaanin lentäminen turbiiniin on vain yksi vastoinkäymisen muoto ja siihen on varauduttava.

Panelistit nostivat esiin jo olemassa olevan tiedon hyödyntämisen.

– Dataa on aika paljon, eli datan puute ei välttämättä ole ongelma. Datan tulisi vain toimia yhteen, Valtiokonttorin digijohtaja Nina Nissilä

– Toisaalta meillä on esimerkiksi Koski-tietokanta, jossa on opiskelijoiden arvosanoja. Sillä ei itsessään kuitenkaan tee mitään, vaan se kaipaisi tuekseen oppimisprosessiin liittyvää dataa. Julkinen sektori ei kuitenkaan kerää oppimisprosessidataa, vaan tämä data on niillä tahoilla, jotka hallinnoivat oppimisalustoja. Tiedon hyödyntäminen vaatisi siis aivan uudenlaista yhteistyötä, Jarkko Moilanen opetus- ja kulttuuriministeriöstä kommentoi.

Tilaisuuden alustuspuheenvuorot videotallenteenaTallenne Periscope-palvelussa

Ratkaisutyöpajojen tulosten esittely ja keskustelu videotallenteena: Tallenne Periscope-palvelussa

Valtioneuvoston kanslian koordinoiman Ekosysteemifoorumin tavoitteena on tukea ennakointikykyisen yhteiskunnan muodostumista ja voittavien ekosysteemien kehkeytymistä Suomeen. Ekosysteemifoorumin puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Paula Lehtomäki. Foorumi kokoontuu seuraavan kerran syksyllä 2018. Lisätietoja foorumin toiminnasta: Suomidigi tai Matti Kuivalainen, matti.kuivalainen@vnk.fi

tekoälyekosysteemifoorumiesfihmiskeskeisyyselämäntapahtumalähtöisyys