Suomidigi

Hackers against exclusion – Tekoälyratkaisuja nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi

Suomalaisten nuorten syrjäytyminen työelämästä ja yhteiskunnasta on ollut huolestuttava ilmiö ja kestoaihe mediassa koko 2010-luvun. Miehiä on ollut syrjäytyneistä nuorista jatkuvasti enemmän kuin naisia. Tästä syystä valtiovarainministeriö ja Valtion kehitysyhtiö Vake yhteistyössä VTT:n, Väestörekisterikeskuksen, Työterveyslaitoksen ja valtioneuvoston kanslian kanssa etsivät ratkaisuja syrjäytymiseen Ultrahack Sprint I -turnauksessa. Hackers against exclusion -haasteen tarkoituksena on löytää keinoja nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseen tekoälyn avulla. Ilmoittaudu haasteeseen 10.5. mennessä.

Pojat ja nuoret miehet useammin vaarassa syrjäytyä

Työelämästä ja koulutuksesta syrjäytyneistä tai riskiryhmässä olevista nuorista käytetään usein lyhennettä NEET (Not in Employment, Education or Training). Viime vuosien parantunut talouskasvu sekä toimet syrjäytymisen estämiseksi ovat vähentäneet niin kutsuttujen NEET-nuorten määrää. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 kahdeksan prosenttia 15–24-vuotiaista, eli noin 51 000 henkilöä, eivät olleet työssä, koulutuksessa tai suorittamassa asevelvollisuutta. Miehiä on ollut syrjäytyneistä nuorista jatkuvasti enemmän kuin naisia, mutta vuonna 2018 miesten osuus syrjäytyneistä laski lähes samalle tasolle kuin naisten. Vaikka syrjäytyneiden nuorten määrä on vähentynyt, on tilanne silti yhteiskunnallisesti erittäin huolestuttava. Yksi syrjäytymisen merkittävistä tekijöistä on nuorisotyöttömyys, joka korreloi vahvasti talouden kehityksen kanssa – kiihtyneellä nopeudella tapahtuvat talousmuutokset voivat saada nuorisotyöttömyyden määrän heittelehtimään.

Erityisesti nuorten miesten ja poikien osalta työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämiseen vaikuttaa kaksi merkittävää tekijää: poikien hitaampi kehittyminen ja työmarkkinoiden muuttuminen. Pojat kehittyvät tyttöjä hitaammin, jolloin heidän koulumenestyksensä ja myöhempi kouluttautumisasteensa on alempaa kuin tyttöjen. Toisaalta työmarkkinoiden muutos, digitalisaatio, automaatio ja tekoäly hävittävät työpaikkoja juuri niiltä aloilta, joihin vähäiselle kouluttautumisasteelle jääneet nuoret miehet ovat perinteisesti hakeutuneet. Työmarkkinoiden murros tulee korostumaan entisestään lähitulevaisuudessa. Hackers against exclusion -haasteen tavoitteena on valjastaa tekoäly syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten hyväksi. Sen sijaan, että tekoäly syrjäyttäisi nuoria miehiä, hyödynnetään tekoälyä syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Sosiaalinen syrjäytyminen on myös pojilla ja nuorilla miehillä selvästi yleisempää kuin tytöillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan miesten osuus myös asunnottomista, alkoholin ja huumausaineiden ongelmakäyttäjistä, väkivallantekijöistä, rikollisista ja vangeista on naisia suurempi. Lisäksi miesten itsemurhakuolleisuus on selvästi korkeampaa kuin naisten. Sosiaaliseen syrjäytymiseen voi liittyä useita tekijöitä kuten osattomuutta, yhteisöttömyyttä, yksinäisyyttä tai mielenterveydellisiä haasteita. Pojat myös hakeutuvat mielenterveyspalveluihin selvästi harvemmin kuin tytöt, vaikka mielenterveydelliset haasteet ovat yhtä yleisiä kummallakin ryhmällä. Hackers against exclusion -haasteeseen osallistuvat tiimit saavat käyttöönsä erilaista dataa syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten tilanteesta, suomi.fi-palveluista sekä AuroraAI-boteista, jotta heillä on mahdollisuus kehittää innovatiivisia ratkaisuja, jotka tekoälyä hyödyntäen tehostavat jo olemassa olevien palveluiden vaikuttavuutta ja tuovat ne lähemmäs syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia nuoria miehiä.

Ennaltaehkäisevät toimet avainasemassa

Me-säätiö ja THL ovat rakentaneet syrjäytymisen dynamiikkamallin, jossa kuvataan syrjäytymisen riskitekijöitä ja erityyppisten palveluiden ja interventioiden vaikutuksia syrjäytymiseen. Mallilla voidaan arvioida toimien vaikuttavuutta ja syrjäytymisen kehittymistä nuorilla. Mielenkiintoisia löydöksiä mallista on esimerkiksi se, että aikaisilla interventioilla ja proaktiivisilla toimilla on merkittävä vaikutus syrjäytymiseen. Esimerkiksi perheiden tukeminen jo ennen lapsen syntymää voi vaikuttaa huomattavasti myöhäisemmän syrjäytymisen estämisessä. Nuoren mielenterveyden haasteiden kehittymisen ehkäiseminen kannattaa myös aloittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Koulu- ja opiskeluhaasteita sekä yksinäisyyttä ja sosiaalisia vaikeuksia tulisi pyrkiä torjumaan heti ensimmäisten haasteiden ilmettyä. Nuorisotyöttömyyttä kannattaa myös torjua ennakoivasti esimerkiksi koulutus- ja työvoimapoliittisilla toimilla.

Mikäli syrjäytymiseen ei puututa ennakoivasti aikaisessa vaiheessa, ovat myöhemmät korjaavat toimet vaikeampia, yhteiskunnalle kalliimpia ja onnistumistodennäköisyyksiltään heikompia. Missään vaiheessa ei kuitenkaan tule jättää interventioita tekemättä tai palveluita tarjoamatta ajatellen, että ne ovat hukkaan heitettyjä yrityksiä toivottomille, jo menetetyille sieluille, sillä aina voidaan pelastaa joku, parantaa jonkun elämänlaatua ja samalla tehdä yhteiskunnasta toimivampi ja kestävämpi. Ota haaste vastaan ja tule mukaan kehittämään tapoja hyödyntää tekoälyä ja teknologiaa nuorten miesten syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lisää tietoa ja tarkemmat osallistumisohjeet Ultrahackin verkkosivuilla, ilmoittautua voit 10.5. mennessä.

tekoälysyrjäytyminenultrahackmiehetNEET