Suomidigi

Inhimillistä digitalisaatiota

Digitalisaatio on meneillään olevista uudistuksista ja investoinneista merkittävin. Se muuttaa palveluissakin työnteon ja tuotannon tavat.

Digipalvelut poistavat aukioloaikoihin liittyvät rajoitukset eikä palveluiden käyttö edellytä vastaanottotiloja. Robotit tekevät rutiininomaisia ja raskaita tehtäviä. Tekoäly ja uudet viestintäteknologiat mullistavat tiedon tuottamisen, jalostamisen ja välittämisen. Tämä avaa tietä uudenlaiselle vuorovaikutukselle ja yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle.

Teknologialla voidaan lisätä kotihoidon turvallisuutta ja vapauttaa aikaa lähikohtaamisille

Ikääntyvän väestön hoidontarvetta pyritään ratkomaan kotiin suunnatuilla palveluilla. Nykyisin kotihoidon ongelmana on usein nähty kiire ja ruuhkahuiput aamuisin ja illoin. Hoitaja käy usein kiireellä jakamassa lääkkeet tai tekemässä sokeritasapainon mittauksen, eikä juuri muuta ehdi. Työajan käyttöä ja palvelun sisältöä määrittävät pakolliset rutiinit, eivät asiakkaan tarpeet tai työntekijän toiveet. Mitä useampi käynti, sen enemmän hukkaantuu aikaa välimatkoissa asiakkaiden luo.

Kotonakin teknologia mahdollistaa enemmän oma- ja itsepalvelua. Lääkejakeluun on jo käytössä robotteja, jotka annostelevat lääkkeet asiakkaalle ja kutsuvat häntä ottamaan ne. Jos asiakas ei ota tarvitsemaansa lääkeannosta, robotti hälyttää terveydenhoitajan. Sokeritasapainon voi testata itse. Robotit ja erilaiset hyvinvoinnin etätestilaitteet lisäävät hoidon turvallisuutta. Koteihin rakennettavin videoyhteyksin asukas yhdistetään ammattilaisiin, omaisiin ja ystäviin.

Jos niin haluamme, kehitys mahdollistaa inhimillisen kohtaamisen ja palvelun laadun paranemisen. Etäyhteyksin ei pyritä korvaamaan vaan täydentämään lähikohtaamisia. Automatisoinnissa ja etäyhteyksissä vapautuva työaika voidaan jakaa mielekkäästi kaikille osapuolille: asiakkaalle pidemmäksi käynniksi ja inhimillisemmäksi kohtaamiseksi, työntekijälle kiireen ja siirtymisten vähentämiseksi, tuottajalle ja palvelujen järjestäjälle kustannussäästöiksi.

Kiireestä johtuen ei ole aikaa tukea kehitystä, joka vähentäisi kiirettä

Palvelujen digitalisointi on aidosti tuottavuutta parantava investointi. Käyttöönottovaiheessa uusi teknologia ottaa kuitenkin aikaa oppia. Seuraavan asiakkaan luokse kiirehtivä työntekijä ei kaipaa päiväänsä uuden opetteluun liittyviä hidasteita, vaikka ponnistelut saattaisivat tuoda etuja tulevaisuudessa. Digitalisaation käyttöönoton tuottavuusparadoksi on, että kiireestä johtuen meillä ei ole resursseja ja aikaa uudistaa prosesseja, vakiinnuttaa hyväksi havaittuja toimintatapoja ja tukea kehitystä, joka vähentäisi kiirettä, tehostaisi resurssien käyttöä ja vapauttaisi työntekijän aikaa. Työntekijöiden opastamiseen ja käyttötukeen kannattaa satsata resursseja. Satsauksiin liittyy luonnollisesti teknologian tuottavuuden kehityksen seuranta. Näin johdolla on mahdollisuus tehdä perusteltuja teknologian käyttöönotto-ohjelmia.

Ict-teknologialle tyypilliset käytettävyysongelmat nähdään usein käyttäjän puutteina. Älypuhelin on laite, joka vaatii käyttäjältään todella paljon älyä. Edistyneillekin sen käyttö on usein suppeaa suhteessa laitteiden ja sovellusten teknisiin mahdollisuuksiin. Perinteisessä tuotannossa pitäisimme tällaista ”asiakas on aina väärässä” -konseptia outona. Silti olemme hyväksyneet, että asiantuntijatehtävissä toimivilla korkeakoulutetuilla työntekijöillä on vaikeuksia hallita uusia sovelluksia sen sijaan, että vaatisimme niiltä käytettävyyttä.

Teknologian kehitys tapahtuu joka tapauksessa, mutta voimme vaikuttaa sen nopeuteen ja inhimillisyyteen. Se kannattaisi.

digitalisaatioteknologiadigipalvelutamperesmarttampere