Kehittäjäfoorumi parhaiden käytäntöjen jakamiseen ja niistä keskustelemiseen.

1 peukku 0 inhousta
Vastikään käynnistyneeseen tiedonhallintalain valmisteluun sovelletaan avoimen valmistelun periaatetta (http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/tiedonhallinnan-lakiuudistus-avoimella-valmistelulla). Myös lainvalmistelulle uudenlaisia tapoja halutaan kokeilla. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että valmisteluun liittyvä tieto ja materiaalit annetaan sidosryhmille kommentoitavaksi jo työn aikana. Eri asiakokonaisuuksiin kerätään tietoa ja arvioita osallistavilla tavoilla.

Valmisteluun halutaan tällä tavoin saada aitoa lisäarvoa laajasti eri puolilta.

Työryhmä pohtii parhaillaan, mitkä alustat, kanavat  ja toimintatavat palvelisivat parhaiten tarkoitusta.

Mitä kanavia ja välineitä työssä olisi hyvä hyödyntää? Millä tavoin oikeat kohderyhmät saadaan tuottamaan sisältöä valmisteluun?


Saana Seppänen VM kysyi 1.12.2016
Mahdollisimman avoin tiedon levittäminen uudesta osallistavasta tekemisestä tavoittaa perinteisten lausujasidosryhmien lisäksi asiasta kiinnostuneet. Kutsuja mukaan Twitterissä, eri FB- ja LinkedIn-ryhmissä.

MyData-selvitys tehtiin yhteiskirjoittaen Google Docsissa, ja se on jäänyt positiivisena virstanpylväänä mieleen: pienet raapaisut pohjatekstiksi tai sisällysluettelonaiseksi rungoksi, mahdollisuus sekä kommentoida että kirjoittaa suoraan tekstiä.

Johanna Kotipelto kommentoija 6.1.2017
Mahdollisimman avoin tiedon levittäminen uudesta osallistavasta tekemisestä tavoittaa perinteisten lausujasidosryhmien lisäksi asiasta kiinnostuneet. Kutsuja siis tulla mukaan Twitterissä sekä eri FB- ja LinkedIn-ryhmissä.

MyData-selvitys  tehtiin yhteiskirjoittaen Google Docsissa, ja se on jäänyt positiivisena virstanpylväänä mieleen. Pohjatyönä tehty sisällysluettelon  omainen runko ja kutsussa mahdollisuus sekä kommentoida että kirjoittaa suoraan tekstiä.

Osallistuja löytää nopeasti sen osion, johon hänellä on eniten annettavaa, ja kommenttien kautta syntyy lähes keskustelua auki olevista asioista.

Johanna Kotipelto kommentoija 6.1.2017
Kiitos ehdotuksesta! Olemme harkinneet Google Docsin käyttöä, ja se miten etenemme tulee riippumaan myös siitä, millaisia aineistoja tulee kommentoitavaksi. Tiedotamme asiasta lähiviikkoina lisää.

Saana Seppänen, VM kommentoija 15.2.2017
Työryhmäalustoja on jo valtiolla paljon. Kokemuksemme KIRA-digissä Google-alustan käytöstä on kehno; riippuen palomuurien kulloisestakin korkeudesta työryhmäalusta, joka on alunperin perustettu yksityisen ja julkisen sektorin yhteiseen käyttöön, toimii huonosti tai ei ollenkaan. Muutoin yhteiskehittämisen ajatus hieno.

KIRA-digissä yritetään lainsäädännön pullonkaulojen tunnistamista lakiklinikka-tyyppisesti, kun otakantaa ei tuottanut syötettä, mutta tarvetta säädösperkaukselle koettiin edelleen. Jaana Junnila osaa kertoa enemmän.

Minna Perähuhta kommentoija 11.9.2017

4 vastausta

1 peukku 0 inhousta
Vakavaan pohdintaan asiakirjan käsitteen ja siihen liittyvien prosessien poistaminen säädöksistä? Kun päätökset, sopimukset jne asiakirjojen sisällön kertovat elementit löytyvät tietojärjestelmistä ja ne saadaan aina tarvittaessa helposti esille, mihin tarvitaan erikseen muodostettuja ja arkistoituja asiakirjoja?
Martti Kallavuo, Valtiokonttori/D9 vastasi 14.12.2016
Kiitos palautteesta, ja pahoittelut viiveestä vastaamisessa. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990621) määrittelee viranomaisen asiakirjan käsitteen koskemaan hyvin laajasti eri muodoissa olevaa tietoa. Tästä huolimatta käsite on herättänyt paljon mielipiteitä ja laajaa keskustelua, ja sitä ja sen käyttöä tullaan tarkastelemaan työn edetessä.

Saana Seppänen, VM kommentoija 15.2.2017
Hyvä, seurantaan :)

Martti Kallavuo (D9) kommentoija 26.5.2017
1 peukku 0 inhousta
Google Docs alkuvaiheessa, loppuvaiheessa GitHub. Siis kirjoittamisprosessissa.
Laittaisin kaiken materiaalin jakoon yhteen Google -kansioon.
Mika vastasi 22.12.2016
Kiitos ehdotuksista! Molempia on harkittu, ja kuten edellä totesin, valinnat tehdään, kun kommentoitavien aineistojen laatu ja sisältö on tiedossa.

Saana Seppänen (VM) kommentoija 15.2.2017
1 peukku 0 inhousta
THL:n tutkijat ovat koostaneet joukon välineitä ja menetelmiä ym. yhteen tietojohtamisen näkökulmasta http://fi.opasnet.org/fi/Tiedolla_johtamisen_menetelm%C3%A4t_ja_ty%C3%B6kalut

Näitä arvioidaan sen mukaan kuinka ne toteuttavat tiettyjä avoimen päätöksentekokäytännön periaatteita. Periaatteet esitellään artikkelissa https://www.julkari.fi/handle/10024/114988

Prosessin nopea kuvaus löytyy videona http://yhtakoytta.fi/avoin-arviointi-video/

Yhteenvetona, joitakin tärkeitä juttuja ovat:

-avoimuus: lähtökohtaisesti kaikille samanarvoisest (voi silti edellyttää rekisteröitymistä/kirjautumista)

-kohteellisuus: tiedot ja vuorovaikutus yhteen paikkaan verkossa, yli organisaatiorajojen

-fasilitointi: apua, tukea, yhteenvetämistä, puhtaaksikirjoittamista, tiivistämistä

-rakenteellisuus: wikillä, www-sivulla tai yhteiskirjoitusdokkareilla saa helposti kätevämmän rakenteen kuin antamalla taustaksi yhden "100-sivuisen" pdf:n.

-osallistumisen tasot: tykkääminen (peukku), nopea arviointi (1-5 tähteä tai likert-asteikko), keskustelu, valmiin materiaalin kommentointi, uuden materiaalin tai yhteisten tekstien yhteiskirjoittaminen. Kattavimmillaan kaikissa prosessin eri vaiheissa voi olla tarjolla sekä matalan että kokonaisvaltaisen osallistumisen mahdollistavia työkaluja.
raimom vastasi 22.12.2016
2 peukkua 0 inhousta
Open Knowledge Finland on noudattanut avointa päätöksentekokäytäntöä perustamisestaan lähtien, nyt neljä vuotta. Kokemukset on dokumentoitu lyhyesti vuosittain toimintakertomuksiin.

Ote toimintakertomuksesta 2013:

2.3. AVOIN PÄÄTÖKSENTEKO (DECISION MAKING)
Avoimen tiedon periaatteet vaikuttivat vahvasti siihen tapaan, miten OKFFI:n verkosto ja myöhemmin virallinen yhdistys syntyivät. Tiedon jakaminen, yhteiskirjoittaminen ja sosiaalisen median suosiminen sähköpostin sijaan olivat vakiintuneita toimintatapoja ensin verkoston kasvaessa vuosina 2010 - 2012 ja lopulta yhdistyksen perustamiskokousta valmisteltaessa loppuvuodesta 2012. Perustamiskokouksen esityslista, yhdistyksen säännöt sekä toimintasuunnitelma kirjoitettiin alusta lähtien avoimina yhteiskirjoitusdokumentteina verkossa...

Lähde http://okf.fi/toimintakertomus_2013 s. 5.

Ote toimintakertomuksesta 2014:

2.3. AVOIN PÄÄTÖKSENTEKO (DECISION MAKING)
OKFFI on kehittänyt, kokeillut ja noudattanut avoimen päätöksenteon käytäntöjä, missä valmistelun ja päätöksenteon dokumentit, kanavat ja välineet ovat kaikille (ei ainoastaan yhdistyksen jäsenille) yhteiset ja avoimet. Verkon kautta kuka tahansa voi halutessaan seurata ja osallistua päätösvalmisteluun. Yhdistyksen sivuille on linkitetty menneet ja tulevat kokoukset, joista pääsee pöytäkirjoihin ja esityslistoihin. Google Drivessa kuka tahansa verkon käyttäjä voi vähintään kommentoida esityslistoja, ja core-tiimillä on muokkausoikeudet. Kokouksen alussa esityslistasta pöytäkirjaksi muuttuva yhteiskirjoitusdokumentti jaetaan some-kanavissa LIVE-etuliitteellä, tämä päätöksentekoa näkyväksi tekevä käytäntö saikin kiitosta verkoston jäseniltä..

Lähde: http://okf.fi/toimintakertomus_2014 s.7

Ote toimintakertomuksesta 2015:

2.3. AVOIN PÄÄTÖKSENTEKO (DECISION MAKING)

Yhdistyksen sivulle on linkitetty tulevien hallituksen kokousten esityslistat ja menneiden kokousten pöytäkirjat. Näihin Google Drivessa oleviin dokumentteihin pääsee tutustumaan ja kommentoimaan kuka tahansa verkon käyttäjä. Yhdistyksen Core-tiimin jäsenet pääsevät suoraan muokkaamaan esityslistoja.

Loomio -palvelun käyttöä jatkettiin hallituksen sähköpostipäätösten tekemiseen..

Lähde: http://okf.fi/toimintakertomus-2015 s.13


Vuonna 2016 Loomion käyttö on OKFI:ssä ehkä hieman lisääntynyt. Google Driven ja vanhan käytännön asema fyysisten kokousten valmisteluun on säilynyt ennallaan.

Sikäli OKFI:n kokemukset eivät vielä vastaa kaikkiin kysymyksiin, kuten vahvojen näkemyserojen tai useiden kilpailevien ehdotusten käsittelyyn. Tällaiseen tarvitaan joko aktiivista fasilitointia tai rakenteelliseen tiedontuotannon ja vuorovaikutuksen mahdollistavaa alustaa, kuten wikiä, Trelloa tai GitHubia - mutta niiden oppimiskynnykset, ensimmäistä lukuunottamatta ovat varmaan helposti liian korkeita suurelle yleisölle.
raimom vastasi 22.12.2016
Kiitos! Nämä ovat hyviä aineistoja ja mielenkiintoisia näkökulmia. Hyödynnämme niitä mahdollisuuksien mukaan tulevassa työssä.

Saana Seppänen, VM kommentoija 15.2.2017
Anna palautetta
...