Suomidigi muuttaa! Suomidigi sisältöineen siirtyy loppuvuoden aikana osaksi kokonaan uutta sivustoa. Muuton vuoksi tätä sivustoa ei enää päivitetä. Pääset tutustumaan rakenteilla olevaan uuteen sivustoon osoitteessa https://beta.suomidigi.fi/. Uusi verkkopalvelu avataan 2.1.2020.

Kehittäjäfoorumi parhaiden käytäntöjen jakamiseen ja niistä keskustelemiseen.

2 peukkua 0 inhousta
Mediat ovat viime aikoina kirjoittaneet aktiivisesti siitä, miten digiosaamisen erot kasvavat eri väestöryhmien välillä. Lisäksi kansalaisten pelko digitalisaatiomuutoksessa on asia, jonka eteen meidän hallinnon kehittäjien pitää sykkiä.

Miten olette huomioineet palvelumuotoilun tai muin keinoin esimerkiksi oheisessa jutussa (http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3155952/Palvelut+katoavat+elakelaisilta+nettiin) huolensa kertovan Elisa Nordbergin tarpeet, tavoitteet ja harmin aiheet?

Digisyrjäytyminen on huolenaihe, joka on syytä ottaa vakavasti palveluiden kehittämisessä.


kopponen kysyi 9.1.2017

Martti Kallavuo/VK-D9 kommentoija 11.1.2017
Olen kanssasi samaa mieltä, että digisyrjäytyminen on riski isossa kuvassa. Riskien analysoinnin sijaan yritän vaatimattomalla osaamisellani vastata mitä mielestäni palvelujen kehittäjien tulisi huomioida.

Palvelujen kehittämisessä näkisin kolme keskeistä kokonaisuutta: 1) opastava muutosviestintä ja toimivat neuvontapalvelut, 2) palvelujen mahdollistaminen myös julkisin varoin (asukastilat, kirjastojen koneet, maaseuduille voisi kehittää digibussin (ent. kirjastoauto) yms), 3) digipalvelulle paperi, puhelin tai joku muu vaihtoehto, jos liikkumisessa, etäisyyksissä tai kodin digivarustuksessa haasteita.

Lisäksi pitäisin mielessä vieraskielisten osuuden kasvun väestökehityksessä. Digiosaamisen sijaan käytön este voi joskus liittyä kielitaitoon.

Ikääntyneiden rinnalle nostaisin toisen digisyrjäytymisuhanalaisen ryhmän: lapset ja nuoret. Sellaiset lapset ja nuoret, joiden pysyminen digikelkassa on haastavaa sosiaalisista syistä. Toki kouluissa yritetään kapeilla resursseilla edistää tasa-arvoisten oppimismahdollisuuksien toteutumista mutta sos.viitekehitys ja bourdieulainen habitus vaikuttavat mahdollisuuksien ja sitä kautta valmiuksien kasautumiseen.

raisahan kommentoija 26.1.2017

4 vastausta

0 peukkua 0 inhousta
Pitäisikö palvelumuotoilua valmentaa kaikille julkisessa hallinnossa? Vai onko se vain palvelujen kehittäjien tarvitsema taito.
Heidi Torro vastasi 31.1.2017
0 peukkua 0 inhousta
Voidaan myös kysyä, syrjiikö paperilomakkeet nuorempia sukupolvia jotka eivät ole harjaantuneet niitä käyttämään.

Jos perheestä tai suvusta joku erikoistuu käyttämään digipalveluja, toinen paperilomakkeita, kolmas huolehtii perheen terveydestä ja neljäs lukee uutiset, varmaan keskimäärin pärjätään melko hyvin, kunhan sitten ollaan tukemassa toisia omien vahvuuksien avulla.

Voidaan ajatella että kun iso massa käyttäjistä käyttää digikanavaa palveluissa, kasvotusten ja puhelimitse käsiteltävissä asioissa jää enemmän resursseja asiakkaan ihmisenä ja yksilönä kohtaamiseen sekä valmentavaan ja ennaltaehkäisevään työhön.

Syrjäytymisen estämiseen tähtäävät palvelut vaatii sitten wow-tasoista palvelukokemusta. Kun halutaan voidaan olla varmoja että palvelu menee perille. On ihan kohtuullista vaatia että julkinen palvelu ei edellytä käyttöohjeita, ja on kenelle tahansa helpompi käyttää kuin paperilomake.

Asiasta käytävään keskusteluun liittyy myös ikä- ja sukupuolistereotyyppejä. Tutkimuksissa on ilmennyt että hyvinkin vanhat ihmiset osaa käyttää tabletteja, twitteriä ja tekstiviestejä arjen ongelmien ratkaisuun, kunhan palvelumuotoilu on kunnossa.
Jaakko Korhonen vastasi 22.2.2017
0 peukkua 0 inhousta
1.9. Kärjet yhdessä -seminaarissa nousi esiin maankäytön suunnittelun digin yhteydessä riskinä se, että digitalisaatiosta tulee toimijoita ulossulkevaa tekniikkaa. Digitalisaation tavoitteeksi esitettiin avoin yhteiskunta, mutta samalla tunnistettiin yhteiskunnan sisälle syntyvä fraktio.

Tulevaisuuden tavoitteiksi asetettiin selkeästi kaksi kärkeä:
1. edelläkävijöiden ohjaaminen käyttämään kansainvälisiä standardeja toteutuksissaan
2. osaamisen ja motivaation lisääminen ei-vielä-digiuskovaisissa toimijoissa.

Samoilla mietteillä siis liikkeellä. Seuraamme kiinnostuksella, millaisia keinoja muut keksivät. Toistaiseksi olemme tiedostaneet helpdeskin ja perinteisten tiedonvälityskanavien sekä selkeiden kustannus-hyötylaskelmien tarpeellisuuden tuon toisen haasteen taklaamisessa.
Minna Perähuhta vastasi 11.9.2017
1 peukku 0 inhousta
Tutkitaan tarkasti MIGRIn kehitystyö, siitä olisi paljon opittavaa, vaikka pienempien paineiden alla painivien hallinnonalojen olisikin vaikea perustella itselleen vastaavaa asiakaslähtöistä digiloikkaa.
Minna Perähuhta vastasi 11.9.2017
Anna palautetta
...