Artikkelit

Kokeilut Suomen vahvuutena kohti EU-puheenjohtajakautta

Ekosysteemifoorumi kokoontui pääministerin valtiosihteeri Paula Lehtomäen johdolla Säätytalolle 4.10.2018 keskustelemaan Suomen mahdollisuuksista ihmiskeskeisen digitalisaation ja kestävän kasvun hyödyntäjänä kattoteemalla EU:n digitulevaisuus. Aiheen ajankohtaisuutta lisää EU:n tulevaan viisivuotiskauteen valmistautuminen sekä Suomen EU-puheenjohtajuus loppuvuodesta 2019. Paikalle tullut runsas osanottajajoukko jakautui ratkomaan teemaan liittyviä haasteita viiteen työpajaan: Eurooppa data-avaruutena ja sisämarkkinat 2.0, toimialojen digitaalinen transformaatio, Eurooppa tekoälyn suunnannäyttäjäksi, turvallinen digitalous ja työn murroksesta kasvua. Kaikille työpajoille yhteiseksi tekijäksi muodostuivat kokeilut, joiden todettiin olevan yksi Suomen vahvuuksista sekä digitaaliset identiteetit, joista käytiin paljon keskustelua.

Tarinallistamalla asiat tapahtumaan

Ensimmäistä pienryhmää luotsannut Jaana Sinipuro Sitrasta nosti esiin tarinoiden voiman. Esimerkiksi Paavi Franciscucsesta tuli Viron e-kansalainen syyskuisella vierailullaan. Vaikka e-kansalaisuus ei tuonutkaan mukanaan varsinaista kansalaisuutta, mahdollisti se kuitenkin esimerkiksi valtion sähköisten palveluiden käytön. Samalla tietoisuus teknologian tuomista mahdollisuuksista lisääntyi laajasti.

– Viro on onnistunut tarinallistamaan teknisiäkin asioita ja se on saanut asioita tapahtumaan. Pakkaa pitäisi Suomessakin sekoittaa ja siitä pitäisi luoda tarinaa, kommentoi Antti Poikola Teknologiateollisuus ry:stä.

Tarinallisuuden lisäksi työpajassa keskustelua herätti kokeileminen. Suomen nähtiin olevan erinomainen kokeilulaboratorio, jossa voisi esimerkin omaisesti kokeilla asioita, jotka EU-tasolla ovat vasta teoriakeskusteluissa.

– Pystymme Suomessa ajamaan kokeiluja ja näyttämään mallia Proof of Conceptin omaisesti. Voimme näyttää, että tätä se oikeasti käytännössä on, Antti Kivelä Sitrasta kommentoi.

Yhteisessä keskustelussa nähtiin tarve määrittää ne keihäänkärjet, joihin Suomi keskittyy vaikuttamistyössään unionin seuraavaa strategista ohjelmaa ja tulevan komission työohjelmaa valmisteltaessa

– Suomena olemme aika pieniä, meidän pitäisi saada muista jäsenmaista joukkovoimaa, jotta saisimme äänemme kuuluviin komissiossa, Taru Rastas liikenne- ja viestintäministeriöstä huomautti.

Keskustelussa nousi esille myös data ja sen käyttöön mahdollisesti tarvittava sääntely.

– Regulaatio ei kaikessa ole hyvä, mutta markkinaehtoisesti toteutettuna se voisi toimia. Esimerkiksi liikenteessä se voisi toimia, sillä ala on muutenkin regulaation piirissä, Poikola kommentoi.

– Data on samaan aikaan vahvuus ja heikkous; sitä on kaikilla, sillä ei ole omaa kotipaikkaa. Sen sijaan se yhdistää sektoreita, jolloin horisontaaliset pelisäännöt olisivat ehkä tarpeen yhteentoimivuuden varmistamiseksi, Rastas summasi.

Digitaalinen identiteettiverkosto Euroopan yhteensitojana

Toimialojen digitaaliseen transfomaatioon keskittynyt ryhmä piti luottamukseen perustuvaa ihmislähtöistä digitaloutta sekä digitransformaation että EU:n kilpailukyvyn kannalta merkittävänä asiana.

– Tämän päälle voidaan rakentaa sitä paljon puhuttua alustataloutta ja sitä hyödyntäviä ekosysteemejä, eurooppalaiseen arvopohjaan tukeutuen, Mika Klemettinen Business Finlandilta avasi.

Ryhmän mielestä erityisesti digitaalinen identiteettiverkosto, siis esimerkiksi se, että tunnistautuminen on mahdollista maiden välillä, toimii merkittävänä liimana erilaisten Euroopan valtioiden yhteen sitomisessa.

– Digitalisaatio on Euroopan tulevaisuuden kannalta suuri mahdollisuus ja uhka. Jos heterogeenisuus muodostuu esteeksi digitalisaation toteutumiselle, niin emme pysty hyödyntämään skaalautuvuutta, Klemettinen totesi.

Ryhmässä virisi ajatus edelläkävijöiden joukosta, joka veisi etunojassa läpi eurooppalaisen uudistumisen visioita.

– Tarvitsemme yrityksiä ja maita mukaan toimimaan nopeammin kuin mitä komissio toimii.

Suomen rooli nähtiin erityisesti kokeilukulttuurin edistäjänä ja ratkaisujen kokeiluponnistajana. Esille nostettiin myös mahdollisuus valita digitaalisen identiteetin kokonaisuus yhdeksi puheenjohtajakauden keskeisimmistä tavoitteista.  Identiteettiä pitäisi tarkastella eri näkökulmista, joita ovat yksilö, yritys, yhteisö ja yhteiskunta. Ajatus Suomesta nimenomaan kokeilukenttänä, liittyi se sitten identiteetteihin tai muuhun, herätti kannatusta myös paneelikeskustelijoissa.

– Vaikka EU on hidas kone, niin se reflektoi jäsenmaitaan. EU tarjoaa raamit, käytännön kehittäminen pitää tehdä muualla, Jussi Nissilä työ- ja elinkeinoministeriöstä kommentoi.

Ei tekoälyä ilman etiikkaa

Euroopan mahdollisuuksia nousta tekoälyn suunnannäyttäjäksi pohtinut ryhmä nosti esille keskusteluistaan ensimmäisenä eettisen näkökulman

– Tavan, jolla tekoäly toimii, tulee olla linjassa ihmisen moraalin kanssa, ryhmässä käytyä keskustelua avannut Antti Eskola totesi.

Ryhmä nosti esille myös erilaisten tietojen liikkuvuuteen liittyvän haasteen.

– Euroopan datapadot tulisi avata kokonaisvaltaisen, kestävän ja eettisen tiedonhallinnan mallin avulla.

Yhteisessä keskustelussa kommentteja nostatti datan saatavuuden varmistaminen markkinoiden toimivuuden edellyttämällä tavalla. Datan avaamisesta käytävä keskustelu vaatii uudenlaista ajattelua.

– Liikenne- ja viestintäministeriössä on puhuttu datan sipulista, jossa saatavuudella voi olla erilaisia kerroksia aina avoimesta sensitiiviseen, Taru Rastas kuvaili.

Kokeilujen tärkeys nousi esille myös tekoälyn kehittämiseen liittyen.

– Kokeiluja voitaisiin edistää Pohjoismaiden yhteistyönä siten, että tekoälyn etiikka huomioitaisiin., Pekka Abrahamsson Jyväskylän yliopistosta ehdotti.

Kokeiluja tehdessä tärkeäksi nähtiin niiden kohdentaminen oikeisiin aisoihin.

– Meidän pitäisi miettiä vielä enemmän sitä, mitä tekoäly tuottaa kansalaisille ja palvelujärjestelmään ja minkälaista hyötyä me siitä todella voimme saada? Siitäkin syystä kokeiluympäristöjä tulisi saada paitsi Suomeen, myös pohjoismaisella yhteistyöllä, Jukka Lähesmaa sosiaali- ja terveysministeriöstä kommentoi.

Yhteistyö turvallisuuden edellytyksenä

Suomessa suureen asemaan noussut turvallisuusbisnes vientipotentiaaleineen oli teemana neljännessä ryhmässä. Ryhmä nosti esille regulaation, jota tulisi Euroopassa kehittää mahdollistavaan suuntaan.

– Promoamme itseämme mahdollistavana yhteiskuntana, joten pitäisikö meidän viedä mukanamme Eurooppaan Suomen mallia lainsäädännön valmistelusta, ryhmän keskustelua avannut Markku Kivistö Business Finlandista

Keskustelussa esille nousi yhteistyön tärkeys; oli eteenpäin vietävä asia mikä tahansa, olisi siihen saatava lisää vaikuttavuutta tekemällä yhteistyötä naapurimaiden kanssa. Yhteistyölle nähtiin myös laajempi tarve.

– Meidän tulisi löytää kärkimaat, joiden kanssa edetä etunojassa.

Pelkkien kärkimaiden löytäminen nähtiin kuitenkin riittämättömäksi, sillä koko verkoston osaamista ja infran tasoa tulisi Euroopassa nostaa. Ryhmä näki esimerkiksi tarpeelliseksi määritellä tietoturvalliset identiteetit niin yksilöiden, yritysten kuin esineidenkin kohdalla.

– Toki olennaista on saada perustaso kohdilleen, mutta perusturvallisuuden lisäksi tarvitaan myös monitorointia mahdollisille uhille siten, että hyödynnämme automaatiota Janne Järvinen VTT:stä kommentoi.

Työn murroksessa ei saa unohtaa ihmistä

– Tuottavuutta ja kasvua ei ole ilman hyvää työelämää, jossa ihmiset voivat käyttää osaamistaan, voivat osallistua ja tekevät mielekästä työtä, tiivisti Tiina Hanhike työn murrokseen keskittyneen ryhmän ajatukset.

Työn murroksessa ryhmän mielestä merkittävintä oli ymmärtää kokonaisuus. Pelkkä yksilöiden osaamisen tai liiketoimintamallien kehittäminen ei riitä, mikäli mahdollistava lainsäädäntö ei kehity rinnalla.

– Tavoittelemme uutta, luovaa ja tavoitteellista oppimista. Jatkuvan oppimisen kyvykkyys kuitenkin haastaa ihmisiä kaikilla ikätasoilla. Oppimisen ja osaamisen virran tahti kiihtyy koko ajan.

Erillisten tutkintojen sijaan keskusteluissa nostettiin esille myös toisenlainen mahdollisuus esittää osaamistaan.

– Työyhteisöllä voi olla suuri merkitys osaamisen kehittymisessä tulevaisuudessa. Koulu voi toki tarjota perusmahdollisuudet siihen, että opitaan oppimaan, mutta varsinainen oppiminen tapahtuukin esimerkiksi työyhteisöissä. Voitaisiinko siellä sertifioida oppimista? Vesa Jouppila ELY-keskuksesta kysyi.

Työn murrokseen ja digitalisaatioon liittyen esille nousi huoli pudokkaista.

– Kun puhutaan työn murroksesta ja digitalisaatiosta, on se suurimmaksi osaksi positiivista; tulevaisuus tuo tullessaan mielekkäitä tehtäviä ja vähentää rutiineja. Samaan aikaan digitaalinen syrjäytyminen nousee koko ajan pahemmaksi ongelmaksi niin yhteiskunnassa kuin työelämässä, Jukka Lähesmaa kommentoi.

– Olennaista olisikin puhua ihmisestä ja hyvästä elämästä digitalisaation yhteydessä. Miten voisimme sujuvoittaa arkea, jolloin uusien asioiden omaksuminen olisi helpompaa heilläkin, joilla uhkana on pudota, Vesa Jouppila lisäsi.

Suomi aloittaa EU-puheenjohtajamaana heinäkuussa 2019. Kansallista ohjelmaa valmistellaan parlamentaarisesti kaikkien eduskuntapuolueiden kesken. Puheenjohtajuusohjelma linjataan lopullisesti seuraavan hallituksen toimesta. Seuraava Ekosysteemifoorumi järjestetään 26.11.2018 teemalla Asuminen osana hyvinvointia.

Valtioneuvoston kanslian koordinoiman Ekosysteemifoorumin tavoitteena on tukea ennakointikykyisen yhteiskunnan muodostumista ja voittavien ekosysteemien kehkeytymistä Suomeen. Ekosysteemifoorumin puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Paula Lehtomäki. Lisätietoja foorumin toiminnasta: Suomidigi tai Matti Kuivalainen, matti.kuivalainen@vnk.fi

tekoälyyhteistyötarinallistaminenekosysteemifoorumidigiturvallisuuseuetiikkatyön murros