Digi arkeen

Läheisten antama digituki jää näkymättömiin

Tapasin jokin aika sitten ihmisen, joka edistää suomalaisten digitaitoja työkseen. Kerroin hänelle Ylen Nettiä ikä kaikki -kampanjasta, joka haastaa suomalaiset auttamaan läheisiään helppojen digitaitojen kanssa. Hän havahtui: “Voisihan sitä tosiaan omaakin vanhempaansa tai mummoaan auttaa!”

Ajatuskulku yllätti. Luulin, että useimmat keski-ikäiset ja nuoremmatkin auttelevat iäkkäitä läheisiään netin ja laitteiden käytössä – oli Ylen kampanjaa tai ei. Ainakin oman tuttavapiirini kuplassa vaikuttaisi siltä.

Kun aloitimme Ylellä Nettiä ikä kaikki -kampanjan valmistelun, luin AUTA-hankkeen loppuraportin. Raportti mainitsee, että ystävien ja omaisten antama tuki on merkittävää – mutta jättää silti nämä avun antajat digituen toimintamallista kokonaan pois. Yllättävää sekin.

Neljä viidestä suomalaisesta auttaa aikuista läheistään

Halusin tietää, mitä AUTA-raportissa mainittu “merkittävä tuki” tarkoittaa numeroina: Kuinka moni läheinen auttaa toistaan?

Löysin lukuja Vallin Ikäteknologiakeskuksen vuoden 2017 raportista. Siihen vastanneista reilusta 850 seniorista 80 prosenttia oli saanut apua verkkoasiointiin lapsiltaan tai sukulaisilta. Ystäviltä, tuttavilta tai naapureilta oli saanut apua 28 prosenttia. Aikamoisia lukuja. Kirjastoista apua saaneet 12 prosenttia jäivät kauas taakse.

Yle kysyi alkukesällä 2018 asiaa vähän nuoremmilta, siis niiltä oletetuilta auttajilta.

Kävi ilmi, että 35-65-vuotiaista suomalaisista lähes puolet auttaa aikuisikäistä läheistään verkko- ja digitaidoissa kuukausittain tai useammin. Harvemmin kuin kuukausittain auttajia on myös paljon. Kaikkiaan 82 prosenttia suomalaista auttaa aikuista läheistään verkko- ja digitaidoissa joskus – vain 18 prosenttia ei koskaan. Se on pieni luku.

Pidetäänkö yli 75-vuotiaita menetettyinä tapauksina?

Läheinen voi tietenkin tarkoittaa monta asiaa. Ylen kyselyssä käy ilmi, että apua tarvitsee lähes aina perheenjäsen tai sukulainen. Myös ystäviä ja työkavereita autetaan jonkin verran. Autetuista kaksi kolmasosaa on yli 60-vuotiaita. Autettujen keski-ikä on kuitenkin “vain” 63 vuotta.

Suomessa elää puoli miljoonaa 75-vuotiasta tai sitä vanhempaa.

Joukossa on paljon muistisairaita tai eri tavoin toimintarajoitteisia, mutta myös iso joukko terveitä ja toimintakykyisiä vanhuksia, jotka ovat eri syistä jääneet digiyhteiskunnan laitamille.

Ylen kyselyn perusteella rohkenen päätellä, että monet 75+-ikäisten lapset ja lapsenlapset ovat jo “luovuttaneet”. Digiin ei jakseta auttaa iäkkäimpiä, joille digitaidot eivät ole tulleet tutuiksi oman työelämän aikana.

Läheinen käy vieraisilla muutenkin

Suomessa digituen kentällä on paljon toimijoita: lukuisat järjestöt ja hankkeet, kirjastolaitos, kansalais- ja työväenopistot… Ympäri maata tehdään korvaamatonta työtä, usein vapaaehtoisvoimin tai lyhytaikaisilla projektirahoilla. Myös viranomaiset ja yritykset kantavat kortensa kekoon. Netissä ja julkisissa tiloissa on tarjolla monenlaista tukea.

Nettituki ei kuitenkaan auta niitä, jotka eivät vielä netissä ole. Sitäpaitsi ikäihmiset haluavat opastusta verkkoasiointiin ensi sijassa omassa kodissaan.

Sukulaiset, ystävät ja naapurit kohdataan usein nokakkain, oman keittiön pöydässä. Monelle vanhukselle mieluisin kylävieras on oma lapsenlapsi – ja hänellä vasta riittääkin digitaitoja! Parhaimmillaan digituki perheissä on osa luontevaa sukupolvien jatkumoa.

Arjessa törmätään tietenkin myös pitkiin välimatkoihin tai läheisten omiin kiireisiin, eikä kaikilla ikääntyneillä käy lapsia kylässä, tai ketään muutakaan. Kodinhoitaja piipahtaa, mutta aikaa digiauttamiseen ei ole, tuskin aina taitojakaan.

Läheiset kaipaavat itsekin tukea

Ylen kyselyssä kävi ilmi, että 35-65-vuotiaat suomalaiset kokevat itsensä digiasioissa kohtuullisen taitaviksi. Digiopastuksen antamista pitää melko helppona 60 prosenttia ja erittäin helppona 17 prosenttia. Melko vaikeaa opastaminen on 17 prosentille, hyvin vaikeaa ei juuri kenellekään.

Emme me suomalaiset silti ole mikään mikrotukigurujen yhtenäinen rintama: Ylen kyselyn vastaajista vajaa kolmannes kaipaa itse apua verkko- ja digitaitojensa kehittämiseen.

Miten sitä annetaan, onkin isompi kysymys.

Yle Oppimisen Digitreenit on yksi yritys antaa eväitä perustaidot omaavalle. Apua on tarjolla myös Digitreenien omassa Facebook-ryhmässä.

Monella digituen toimijalla on verkossa paljon hienoa materiaalia, joka on suunnattu senioreille. Ehkä sitä voisi pienellä muokkauksella avata myös neljä-viisikymppisille?

Uskon, että isoin savotta on kuitenkin asenteiden puolella:

“Ylekin kohkaa aina, että mene nettiin tai katso Areenasta. Ei ne minulle kuulu. Sitten kun joudun hautaan, digiä ei enää kukaan tuputa.…”.

Sama asenne tarttuu herkästi myös seniorien läheisiin. 75+-ikäisiä ei jakseta enää houkutella digimaailmaan, vaan sähköinen asiointi hoidetaan heidän puolestaan.

Tämän asenteen murtamiseen digitaitoiset läheiset kaipaisivat monenlaista tukea. Heitä pitäisi tukea myös opastamaan digitaitoja vanhuksille kiirehtimättä ja käyttäen ymmärrettävää sanastoa. Ei mahdottomia tavoitteita.

Yle ja Digi arkeen -neuvottelukunta tekevät yhteistyötä Nettiä ikä kaikki – iloa digistä -kiertueella. Miettikäämme siellä ja myöhemminkin yhdessä keinoja läheisten tukemiseen!

digitalisaatioDigiarkeendigitukidigi arkeen -neuvottelukuntaIloa digistäNettiä ikä kaikki -kampanjanettiäikäkaikkihaastekampanjakirjastokiertuemikrotukiguruDigitreenit