Suomidigi

Miten digikehittämistä voisi kehittää?

Palvelu tulevaisuuteen: eMaaseutu on tietääksemme Suomen ainoa maakunnallinen digihanke, joka toimii Pohjois-Savossa toimialavapaasti rahoittaen sekä kuntien, yritysten että yhdistysten digikokeiluja sekä tarjoten ilmaista digineuvontaa.

Hanke sai alkunsa turhaantumisesta. Digitalisaatiosta on tullut muotisana, jota toistetaan juhlapuhujapöntöissä ilman konkretiaa siitä, miten digitalisaatio muuttaa arkeani. Digitalisaatio on valjastettu pelastamaan Suomen kansantalous sekä ratkaisemaan maaseudun autioituminen, työvoimapula ja pitkien välimatkojen dilemma. Asiassa on vain kaksi pientä muttaa.

  1. Digitalisaatio ei etene puhumalla, vaan kokeilukulttuurin kautta: kokeilut siilovat digimarkkinoiden tulokkaista jyvät. Samalla työntekijät saavat kokemuksia siitä, miten digi muuttaa työntekoani tai asiakaskokemusta. Puolitiehenkin jääneet digikokeilut kehitteillä olevien laitteiden kanssa avaavat silmiä. Kokeilujen sijasta Suomessa kuitenkin rahoitetaan harmillisen usein vain toimintakonseptien kehittelyä ja suunnittelua, ei toimintaa.
  2. Konkreettisten kokeilujen lisäksi tulisi rahoittaa neuvontaa. Suomen valtio ei ole antanut digineuvontaa kenenkään vastuulle. Neuvontaa ei kaipaa ainoastaan digikyvytön: laitteet ja appsit muuttuvat sellaisella vauhdilla, että digikyvykkäänkään valveutuneisuus ei aina riitä.

Digitalisaatioon kiinni kokeilujen kautta

eMaaseutu-hanke on rahoittanut useita 3-6 kuukauden kokeiluja, joissa on testattu joko uutta digitaalista työkalua tai toimintatapaa. Erityisen suosittuja kokeiluja ovat olleet asiakaspalvelun tai oman palvelutuotannon digikehittäminen. Kokeilijoiden omat tarpeet ja toiveet ovat olleet pilottien lähtökohtina: tarpeisiin on yhdessä etsitty sopivia ratkaisuja digikentältä. Lisäksi hanke on toteuttanut hankkeen aikana noin 200 ilmaista neuvontapäivää sekä kasvattanut alueen digiosaamispääomaa järjestämällä digitaalisten toimintatapojen benchmarkausmatkoja Tanskaan, Ruotsiin ja Viroon.

Kokeiluille on ollut kaksi kriteeriä: kokeiluun tulee valita työkalu tai toimintatapa, joka ei ole Pohjois-Savossa vakiintunut tai josta on vielä vähän tai ei lainkaan kokemuksia. Lisäksi digitaalisen kehittämisen tulee olla kunta-, organisaatio- ja yritysten rajat ylittävää. Digitalisaation edistäminen yhden kunnan tarpeisiin on turhaa: on mahdollistettava palvelujen käytettävyys ja tietojen jaettavuus mahdollisimman monen toimijan kesken. Jos jokainen keksii oman digipyöränsä, kehitämme alueellisia ja ohjelmariippuvaisia toteutuksia ja ruokimme pilipalisaatiota digitalisaation edistämisen sijaan.

Omien toiminta-alueiden ja toimialojen rajojen vartioimisen sijasta pitää kurkkia aitojen yli. Mitä me voisimme saavuttaa, jos tuottaisimme palveluja yhdessä? Tämänkaltaisten työelämävalmiuksien rakentamiseen tarvitaan rohkaisua, koulutusta ja keskustelufoorumeja: yhteistyötahot tarvitsevat parittajia, jotka käynnistävät keskustelut siilojen ja poteroiden välillä digikehittämisen mahdollisuuksista.

Pohjois-Savon kokemusten näkökulmasta maaseudulla ja maaseutukunnilla voisi olla nykyistä näkyvämpi rooli niin pienoiskokokoisten pilottien living labina ennen innovaatioiden siirtämistä suurempiin käyttöönottoihin kuin innovaatiokeskuksina: uudet ratkaisut eivät synny siellä, jossa on perustyytyväisyys nykytilaan. Edelläkävijyys syntyy siellä, jossa on riittävästi tarpeita ja haasteita arjen uusien ratkaisujen syntymiseen – maalla!

Yhteenvedot kaikista päättyneistä kokeiluista: http://www.savogrow.fi/kehittamispalvelut/sahkoiset_palvelut/pilotit

digitalisaatiokokeilutKokeilukulttuuriemaaseutu