Digi arkeen

Palveluiden saavutettavuus riippuu ihmisestä

Sami Älli

Ikä on vahvin digiteknologian käyttöön vaikuttava tekijä, mutta ikääntyvät eivät ole homogeeninen kategoria. Ikäihmisillä on eri tarpeet eri iässä ja eri sosiaali- ja elämäntaparyhmissä. Tämä koskee tietysti meitä kaikkia, käytämmehän kaikki palveluita omien kykyjemme ja tarpeidemme mukaan.

Näin painotti Terhi-Anna Wilska Digi arkeen -neuvottelukunnan järjestämässä Teknologiakehitys työelämässä -seminaarissa puheenvuorossaan, joka käsitteli sukupolvien välistä digitaalista kuilua

Ihmisiä on helppo kategorisoida, ja usein se on välttämätöntä. Esimerkiksi palveluita kehitettäessä on pakko tyypittää palveluiden käyttäjiä. Palveluita ei voida suunnitella 100 % yksilöllisiksi, vaikka käyttäjälähtöinen suunnittelu onkin täysin välttämätöntä. Palvelut on kuitenkin suunniteltava niin, että ne toimivat niin monilla kansalaisilla kuin vain mahdollista.

Muutama asia on ensiarvoisen tärkeää, jotta digitaalisten palveluiden saavutettavuus voidaan taata mahdollisimman monelle meistä.

Ensinnäkin tekninen saavutettavuus on välttämätöntä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että palvelut toteutetaan nyt kansallisessa valmistelussa olevan saavutettavuusdirektiivin mukaisesti. Voimakkaasti yksinkertaistaen: EU:n direktiivin mukainen palvelu toimii eri apuvälineillä, on koodiltaan virheetön ja tuottaa sisällön tarvittaessa tekstimuotoisena.

Toiseksi palveluiden kehittämisessä on käytettävä avointa koodia niin paljon kuin vain on mahdollista. Avoin koodi mahdollistaa tehokkaamman järjestelmien kehittämisen ja muokkaamisen. Näin ymmärtääkseni nykyisin enenevässä määrin toimitaankin.

Kolmas olennainen asia on palveluiden käyttäjien mukaan ottaminen ja osallistaminen palveluiden kehitystyössä. Tähänkin on jo viime vuosina julkishallinnossa panostettu. Minulla itselläni on ollut ilo olla mukana muutamassa isohkossa palveluhankinnassa, joissa käyttäjät on oikeasti ja aidosti huomioitu. Toki löytyy myös vastakkaisia esimerkkejä.

Neljäs seikka on palveluiden helppo ymmärrettävyys ja ymmärrettävä sisältö. Esimerkiksi EU:n saavutettavuusdirektiivi ei nykyisessä muodossaan huomioi helppoa ymmärrettävyyttä käytännössä lainkaan. Hallintolaissa toki mainitaan hyvän kielen vaatimus. Monet tällä hetkellä käytössä olevat palvelut eivät ole kovin helppokäyttöisiä. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää kansalaisille tärkeimpiin julkisiin palveluihin. Nämä palvelut saattaisi olla järkevää toteuttaa selkokielellä.

Itse asiassa suurelle osalle ihmisistä julkiset palvelut ovat todella vaikeita. Käytettävyyden kannalta seikka on erittäin tärkeä. Olennaista olisi palveluita kehitettäessä ottaa huomioon ne ihmiset, joille hyvä “peruskäytettävyys” ei riitä: siis heidät, jotka eivät pääse rämpimään heikon käytettävyyden ja vaikean sisällön läpi kohti tarvitsemaansa palvelua.

Viides, vaan ei vähäisin asia on se, että kansalaisilla täytyisi olla mahdollisuus myös muuhun kuin digitaaliseen palveluun. Lisäksi saatavan palvelun laatuun tulisi kiinnittää huomiota: ei-digitaalinen palvelu ei saisi olla se heikommin toimiva ja hankalampi palvelumuoto. Vaikka digitaaliset palvelut kehittyvät, ja kehitys mahdollistaa uusia, parempia tapoja palveluiden käyttämiseen, vielä pitkän aikaa ei-digitaaliset palvelut ovat ainoa toimiva vaihtoehto osalle meistä.

Mikäli yllä mainitut viisi kohtaa toteutuvat, digitaaliset palvelut tulevat varmasti olemaan nykyisiä palveluita saavutettavampia ja helppokäyttöisempiä. Yhdessä nuo jo nyt helposti toteutettavat kohdat varmistavat sen, että käyttäjä on palveluita kehitettäessä ihan oikeasti se ykkösasia.

Mitä sitten siintää saavutettavuuden tulevaisuudessa?

Muutaman vuoden päästä digitaaliset palvelut ovat ehkä niin notkeita ja älykkäitä, että niihin pystytään lisäämään myös palveluiden ymmärrettävyyttä lisäävä kuvatuki. Tulevaisuudessa tämä varmasti on jossain muodossa mahdollista siitäkin huolimatta, että kuvien käyttöön kommunikoinnissa tai viestinnässä liittyy monia yksityiskohtia liittyen esimerkiksi erilaisiin symbolikirjastoihin tai sisällön konkretisoimisen haasteisiin.

Selkosanomien kuvaversiosta näet esimerkin miten kuvia voidaan hyödyntää tekstisisältöjen tukena. Se hyödyttää monia ihmisiä.

 

digitalisaatioDigiarkeenSähköiset palvelutdigitukidigipalvelutsaavutettavuusdigi arkeen -neuvottelukuntaverkkopalvelutdigiopastussaavutettavuusdirektiiviselkokieliselkouutisetkuvatukisymbolikirjastoavoin koodi

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *