Liperi esimerkki

Digi mahdollistaa tärkeimmän eli lasten hyvinvoinnin!

Liperin kunnassa haluttiin säästää kasvattajien aikaa digitalisaation avulla kaikkien tärkeimpään eli lasten kanssa toimimiseen. Varhaiskasvatuksen tavoitteeksi asetettiin sähköistää toimintoja niin pitkälle kuin mahdollista ja luopua aikaa vievistä turhista rutiineista. Tärkeä osa toiminnan sähköistämisessä oli yhteydenpito ja asiointikanavan aukaiseminen vanhempien suuntaan. Lasten saapumiset ja lähtemiset leimataan nyt mobiilisti ja tuntikirjanpitoa käytetään laskutuksen perusteena. äätökset lähtevät sähköisesti ja palvelusta löytyy myös chatti. Työvuorojen suunnittelu on nyt tehokkaampaa ja lapset viettävät vähemmän aikaa hoidossa.

Herätteenä toimi lasten määrän räjähdysmäinen lisääntyminen

– Liperi on kasvukunta ja paineiden kasvaessa jouduimme miettimään rakenteellisia ratkaisuja resurssipulaan. Meillä oli kasvava organisaatio ja taloudellisia paineita, joten meidän oli mietittävä miten saamme uusille kuntalaisille, hyvää ja laadukasta palvelua, kertoo Liperin varhaiskasvatuksen johtaja Sirkka Korhonen.

Peruspedagogiikkaan haluttiin säästää aikaa mm. sellaisista rutiiniluonteisista tehtävistä, kuten esimerkiksi rutiininomaiset poissaolot ja lomat. – Halusimme myös, että palveluohjaus toteutuisi mahdollisimman hyvin ja vanhemmilla olisi aidosti mahdollisuus vaikuttaa hoitopaikan valintaan, toteaa Korhonen.

Tieto lasten sovituista hoitoajoista siirtyy suoraan päiväkotiin tai perhepäivähoitoon, tämän perusteella voidaan suunnitella toimintaa, kun tiedetään kuinka paljon lapsia on kulloinkin paikalla. Uudistuksen avulla henkilökunnan työvuorot voidaan suunnitella tarkasti lasten hoitoaikoihin perustuen, mikä lisää työajan tehokasta käyttöä. Hoitopaikatkin ovat nyt tehokkaammin käytössä, nyt kun tuntiperustaisen maksujärjestelmän myötä on jopa vapautunut paikkoja. Järjestelmän käyttöönotolla pystyttiin myös viivästyttämään uusien tilojen rakentamista.

Sähköistäminen auttaa myös varhaiskasvatussuunnitelman tekemisessä

Myös lasten havainnointia ja toimintaa päiväkodissa haluttiin dokumentoida sähköisesti ja luopua erilaisista lipuista, lapuista ja niiden kopioinnista. Järjestelmään liitetään kuvia, videoita ym. ja vanhemmat voivat kommentoida lapsen kehitystä ja oppimista kotona. Lapset myös itse kuvaavat paljon toimintaa ja syntyneet teokset liitetään vanhempien nähtäväksi. Tästä päiväkodin ja vanhempien välisestä vuoropuhelusta rakennetaan vähitellen lapsen varhaiskasvatussuunnitelma ammattilaisten avulla.

Tavoitteena on, että yhdessä lasten ja vanhempien kanssa kirjataan asioita ja niistä keskustellaan, sekä niihin palataan ja tavoitteena on listä yhteisöllisyyttä ryhmän vanhempien ja lasten kesken. Jokaiselle lapselle haluttiin luoda oma sivu, jonne pääsevät vain vanhemmat. Lisäksi koko ryhmän toimintaa dokumentoidaan kaikkien vanhempien nähtäväksi yhteiseen ryhmäkansioon.

Tavoitteena on, että yhdessä lasten ja vanhempien kanssa kirjataan asioita ja niistä keskustellaan. Tarvittaessa kirjauksiin palataan. Tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä ryhmän vanhempien ja lasten kesken. Vanhempien ja lasten osallisuus sähköisen kanavan kautta helpottuu esimerkiksi kevään aikana

Tavoitteena on, että yhdessä lasten ja vanhempien kanssa kirjataan asioita ja niistä keskustellaan, sekä niihin palataan ja tavoitteena on lisätä yhteisöllisyyttä ryhmän vanhempien ja lasten kesken.

Suunnittelun lähtökohtana asiakkaat eli vanhemmat ja lapset

– Kehittämistyön lähtökohtana oli johtamisjärjestelmässä jaetun johtajuuden -malli. Kehittämistiimin jäsenet ovat kaikki tietoisia varhaiskasvatuksen toimialueesta, ei vain omista yksiköistään ja lapsistaan. Kokonaisnäkemyksen kautta on helpompi yhdessä lähteä avaamaan prosesseja ja sekä yhtenäistää käytäntöjä ja ottaa käyttöön sähköisiä palveluja. sanoo Korhonen.
Yhdessä avoimesti tekeminen on alusta asti ollut kaiken lähtökohta. Vuorovaikutus avaa omaa ajattelua ja tuo siihen uusia näkökulmia. Sen jälkeen lähdetään avaamaan rohkeasti toimintatapoja, ei pohdita liikaa esteitä eikä mahdollisia epäonnistumisia. Vaan lähdetään avoimesti kokeilemaan, arviointia tehdään prosessin aikana.
Heti alussa päätettiin, että muutoksia voidaan tehdä myös matkan varrella, eikä ennakkoon tarvitse liian tarkasti sitoa askelmerkkejä eikä lopullista isoa tavoitetta. Yksi ratkaisu on johtanut meillä toiseen ja rikastuttanut ajattelua tekemisen aikana. Prosessin avoin eteenpäin vieminen eli keskustellaan henkilökunnan, lasten ja vanhempien kanssa on vienyt projektia eteenpäin. On tärkeää, että ydinryhmä lähtee kentälle avoimin mielin, kerää tietoa ja kokemuksia ja tuo ne taas kehittämisryhmään, jotka jalostavat taas kokonaiskehittämistä.
– Uskallamme kokeilla, myöntää epäonnistumiset ja nousta uudelleen miettimään uusia ratkaisuja. Olemme saaneet lapset ja vanhemmat tähän mukaan.
– Alussa muutosvastarinta oli kovaa kun otimme käyttöön hoitoaikojen leimauksen vuonna 2010. Puhuttiin tehotuotannosta, mutta vaikka hoitoaika leimataankin sähköisesti, se ei vaikuta lapsiin. Nyt myös koetaan, että maksut ovat oikeudenmukaisia, kun ne perustuvat sen mukaan mitä palvelua on käytetty.

Liperi esimerkki - Suomidigi

Arvostele tämä esimerkki
0 0

Laji(t)

Suunnannäyttäjä