Lahden kaupunki/Maankäyttö ja aluehankkeet

Kokemuksellinen paikkatieto tuo asukkaiden asiantuntemuksen hyötykäyttöön

Kansalaiskyselyt ovat nykyään kuntien yhdyskuntasuunnittelun arkipäivää. Asukkaat halutaan mukaan kaavoitusprosessin eri vaiheisiin, ja heiltä kerätään tietoa kaupunkiympäristön toimivuudesta, viihtyisyydestä ja kehityskohteista. Kyselyiden tulokset jäävät kuitenkin kunnissa useimmiten vain yhden kaava- tai kehityshankkeen käyttöön eli pimentoon myöhempää muuta käyttöä ajatellen.

Lahdessa tämä tiedon käytettävyyden ongelma on ratkaistu digitalisoimalla asukkailta kerättävä tieto ja kokoamalla se helppokäyttöiseen muotoon yhteen jakelukanavaan eli Trimble Webmap©-karttapalveluun.

Kehitystyötä on tehty Lahden jatkuvan yleiskaavatyön yhteydessä. Yleiskaava on paikkatietopohjainen ja päivittyy neljän vuoden välein. Paitsi kaava myös kaikki sen lähtötietoaineisto ja seurantamateriaali ovat digitaalisina paikkatietojärjestelmässä. Asukkaiden tuottama kokemuksellinen tieto on koottu digitaalisena perinteisen, teknisemmän tiedon rinnalle samaan järjestelmään. Tämä takaa paremmin sen, että kansalaisten asiantuntemus saadaan näkyviin ja käyttöön muiden aineistojen rinnalle.

Tietääksemme tämä tekemisen tapa on ainutlaatuinen, ja se on herättänyt kiinnostusta kaavoituksen ammattilaisten ja tutkijoiden taholla. Tavoitteeksi hankkeessa asetettiin se, että liittämällä digitaaliseen yleiskaavakokonaisuuteen ihmisten kokemuksellista tietoa, saadaan nivottua yhteen usein asukkaille etäinen strateginen suunnittelu ja ruohonjuuritason kansalaisosallistuminen. Tyypillisesti kaavoituksen yhteydessä asukkailta saadaan palautetta suunnitelmista vapaasti muotoiltujen mielipiteinä ja muistutuksina, jotka hyödynnetään yksittäisessä kaavahankkeessa. Asukkaiden kokemuksellisen tiedon kerääminen paikkatietomuotoon yhteen jakelukanavaan tekee siitä käyttökelpoisempaa suunnittelussa yhtä hanketta laajemmin.

Trimble Webmap mahdollistaa pääsyn paikka- ja rekisteritietoon selaimen kautta

Keräsimme kokemuksellista paikkatietoa asukkailta karttakyselytyökalulla (Maptionnaire©) ja siirsimme sen kaupungin paikkatietojärjestelmään (Trimble Locus©). Tieto jaetaan internetselaimessa toimivassa jakelukanavassa (Trimble Webmap©), jonka jokainen kaupungin työntekijä saa helposti käyttöönsä. Kokemuksellista paikkatietoa on kerätty eri teemoista, jotka muodostavat omia tasojaan Webmapiin. Suunnitellessaan jotakin aluetta kaavoittaja hakee kaikki sitä koskevat paikkatiedot Webmapista, mukaan lukien kokemuksellisen paikkatiedon.

Sähköisellä yleiskaavalla saadaan parempia suunnitelmia

Kehittämämme tapa hyödyntää ja saada pysyvään käyttöön kokemuksellinen paikkatieto ja tuoda esiin sen merkitys muun kaavoituksessa käytettävän tiedon rinnalla, on toistaiseksi ainoa laatuaan. Kerätty kokemuksellinen paikkatieto on käytettävissä moniin eri tarkoituksiin koko kaupunkiorganisaatiossa.

Hankkeessa on hyödynnetty olemassa olevia välineitä. On käytetty olemassa olevaa paikkatietojärjestelmää (Trimble Locus ja Webmap) ja digitaalista karttakyselytyökalua (Maptionnaire). Liikkeelle ei ole lähdetty tekniikkavetoisesti vaan hyöty- ja käytettävyysnäkökulmasta. Hanke on tehty hyvin pienillä resursseilla kaupungin omana työnä, mutta tuloksena on silti saatu pysyvään käyttöön uusi, monia hyödyttävä toimintatapa.

On näyttöä siitä, että kokemuksellinen paikkatieto on vaikuttanut kaavasuunnitelmiin, koska tieto on ollut helposti saatavilla ja se on ollut käyttökelpoisessa muodossa. Kaavoituksen yhteydessä osallisten kanssa käyty keskustelu on muuttunut rakentavammaksi. Osallisilta on tullut myönteistä palautetta, että kokemuksellista paikkatietoa kartuttaviin kyselyihin vastaaminen koetaan mielekkääksi. Kaavoittaja puolestaan kokee voivansa helpommin hyödyntää tietoa suunnittelussa, kun se on viety Webmap-karttapalveluun.

Tietojen siirto eri järjestelmien välillä vaati aluksi selvittelyä helpoimman tavan löytämiseksi niin, että alkuperäisten aineistojen laatu ei kärsi siirrossa. Kun ryhdytään keräämään kokemuksellista paikkatietoa, heti alkuvaiheessa on tärkeää muistaa paikkatietoulottuvuus ja määritellä, miten saadaan paikkatietokytkentä. Onko se palautteenannon sijaintipiste esimerkiksi mobiilisovellusta käytettäessä, osoite, palvelupiste kuten koulu tai päiväkoti tai jokin muu.

Vielä ratkaisematon haaste on, miten kokemuksellista paikkatietoa käsitellään ajan kuluessa. Kun kokemuksellista kansalaistietoa alkaa karttua suuret määrät useilta vuosilta, on ratkaistava, miten haut toimivat. Lisäksi on ratkaistava, milloin aineisto on vanhentunutta ja millä perusteella loppuunkäsitellyt asiat voidaan poistaa järjestelmästä. Tämä vaatii metatietojen nykyistä parempaa määrittelyä.

Arvostele tämä esimerkki
1 0

Laji(t)

Suunnannäyttäjä

Lisätietoja / Yhteyshenkilö

Aija Holopainen, aija.holopainen@lahti.fi, 0505559101, Paikkatietopäällikkö