Väestörekisterikeskus

Palvelunäkymät-hanke osana Kansallista palveluarkkitehtuuriohjelmaa (2014–2017)

Palvelunäkymät-hankkeessa toteutetaan kansalaisen, yrityksen ja viranomaisen kootut sähköiset palvelunäkymät (Suomi.fi). Hankkeen tehtävänä on vuoden 2017 loppuun mennessä kehittää ja ottaa käyttöön selainpohjainen verkkopalvelu, jossa käyttäjä löytää helposti julkisen hallinnon palvelut eri rooleissa, näkee ja hallinnoi omia tietojaan viranomaisten perusrekistereissä, saa herätteitä viranomaisilta oman tilanteensa mukaan, voi viestiä viranomaisten kanssa sähköisesti ja voi valtuuttaa toisen toimimaan puolestaan.

Palvelu korvaa nykyiset Suomi.fi ja Yrityssuomi.fi palvelut sekä kansalaisen asiointitilin. Hankkeessa toteutetaan ja otetaan käyttöön myös kansallinen palvelutietovaranto johon kaikki julkisen hallinnon organisaatiot tuottavat yhdenmukaiset tiedot palveluistaan.

Kilpailuun ilmoittautuva tiimi vastaa erityisesti Suomi.fi verkkopalvelun kehittämisestä ja on ollut mukana kehitystyössä lähes hankkeen alusta lähtien. Kokonaisuudessaan hankkeen eri projekteissa on lukuisia kehitystiimejä useista eri yrityksistä ja julkisista organisaatioista.

Miten valitsemanne digiperiaatteiden toimeenpano tapahtui?

Suomi.fi:tä kehitetään käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteiden mukaisesti:

  1. Loppukäyttäjätarpeita kerätään referenssiryhmien, asiakaspaneelien, käyttäjätutkimusten ja palvelun julkisen betaversion kautta. Keskeiset organisaatioasiakkaat ovat mukana hankkeen ohjausryhmissä.
  2. Tuotetukiryhmä määrittelee liiketoimintarpeita asiakastarpeiden ja käyttökokemusasiantuntijoiden kanssa (teemat, käyttäjätarinat).
  3. Palvelumuotoilutiimi työstää ominaisuuksista ensin käyttöliittymäprototyypit, jotka jaetaan ja käsitellään yhteisessä InVision työkalussa.
  4. Prototyyppejä testataan oikeilla käyttäjillä käytettävyyslaboratoriossa ja havaintojen pohjalta niihin tehdään parannuksia.
  5. Valmiit prototyypit siirtyvät ketterien kehitystiimien toteuttavaksi kahden viikon sprinteissä
  6. Testatut ominaisuudet viedään palvelun julkiseen beta-versioon loppukäyttäjien kokeiltavaksi (beta.suomi.fi).

Palvelun kehittämisessä suositaan testipainotteista kehitystyötä. Taustatoiminnot on automatisoitu (julkaisut ympäristöjen välillä) ja käytössä on laaja automaatiotestaus. Tiimissä on mukana organisaatioiden käyttöönottoa tukevaa resurssia, mikä nopeuttaa muiden kykyä hyödyntää Suomi.fi alustaa. Toteutusta auditoidaan tietoturvan ja saavutettavuuden näkökulmista

Suomi.fitä kehitetään avoimen lähdekoodin tuotteiden avulla ja julkaisemme oman työn tulokset muiden hyödynnettäväksi GitHubiin. Palvelu toteutetaan mikropalveluarkkitehtuurin periaatteiden mukaisesti ja rajapinnat on dokumentoitu yhdenmukaisesti Swaggeriin. Rajapintoja avataan muiden käytettäväksi (kaikki sisältö). Suomi.fi:ssä hyödynnetään muita Suomi.fi-palveluja (tunnistus/VTJ-tiedot, valtuudet, palvelutietovaranto, palveluväylä/rekisterit).

Tiimin resursseja voidaan muuttaa ja skaalata kulloisenkin työtarpeen mukaisesti. Suuri osa tiimistä työskentelee Väestörekisterikeskuksen tiloissa tuotetukiryhmän ja muiden asiantuntijoiden kanssa mikä helpottaa ja nopeuttaa määrittely- ja suunnittelutyötä.

Mitä digiperiaatteiden toimeenpano on opettanut kehittäjätiimillenne ja mistä olette ylpeitä?

Olemme soveltaneet ensimmäistä kertaa julkisessa hallinnossa laajamittaisesti palvelumuotoiluun pohjautuvaa ketterää kehittämistä. Alusta lähtien on tehty myös rohkeita teknisiä ratkaisuja joilla on katsottu tulevaisuuteen (mm. mikropalveluarkkitehtuuri ja konttiteknologian hyödyntäminen joka on nyt hyvinkin ajankohtaista mutta ei ollut näin vielä 3 vuotta sitten). Kehitystyössä on mukana useiden eri yritysten työntekijöitä, jotka kaikki työskentelevät samoissa tiloissa.

Väestörekisterikeskuslaisten kanssa tiimityö on tehostanut työtä ja häivyttänyt tehokkaasti tilaaja-toimittajarajoja. Tiimimme rakentaa yhtä yhteistä palvelua ja kantaa yhdessä vastuun siitä, että pääsemme tavoitteisiin. Tämä ei aina ole itsestään selvää monitoimittajaprojekteissa.

Ketterä kehitystiimi osallistuu myös jatkuvan palvelutuotannon suunnitteluun ja toteutukseen ja tukee erityisesti häiriötilanteissa. Palvelulle on nimetty omistaja ja hankkeen ajan palvelun toteutukselle tuoteomistaja ja palvelutuotantoa ajatellen palveluvastaava.

Millaisia vaikeuksia olette kohdanneet digiperiaatteiden toimeenpanossa ja miten olette päässeet niistä yli?

Tiedon pyytäminen vain kertaalleen ja edelleen hyödyntäminen on osoittautunut vaikeaksi tietosuojan ja lainsäädännön näkökulmista. Perusrekisteritietojen hyödyntäminen suoraan parempien palvelujen tuottamiseksi ei vielä ole mahdollista tunnistetulle Suomi.fi käyttäjälle. Toisaalta toteutus näyttää nyt mitä mahdollisuuksia Suomi.fissä on kun esteitä saadaan poistettua tältä osin.

Tietojen yhteentoimivuus ja perusrekistereiden sisältö on osoittautunut myös haasteelliseksi, liittyen siis jo olemassa olevien sähköisten palvelujen hyödyntämiseen.

Rekistereissä oleva sisältö ei ole yhdenmukaisesti kuvattua eikä sisällöllisesti kattavaa vaan toteutuksessa joudutaan tekemään keinotekoisia integrointeja, kuten esimerkiksi rekisterin data, koodistot ja selitteet ovat eri kielillä.

Avointen rajapintojen tarjoama palvelutaso ei ole riittävää niiden hyödyntämiseksi, kuten mm. Finlexin hyödyntäminen ei onnistu toistaiseksi, koska palvelu ei tarjoaa riittävää kapasiteettia. Edellä mainituissa asioissa ratkaisuja joudutaan hakemaan räätälöinnin ja oman lisätoteutuksen avulla.

Arvostele tämä esimerkki
0 0

Laji(t)

Suunnannäyttäjä

Lisätietoja / Yhteyshenkilö

Jani Ruuskanen, jani.ruuskanen@vrk.fi, 046 920 6231, Hankepäällikkö