Digi arkeen

Rakennusaineita yhdenvertaisen digitaalisen Suomen rakentamiseen

Digi arkeen -neuvottelukunta julkaisi maaliskuussa 2019 toimintakertomuksen, jossa on koottuna yhteen neuvottelukunnan huomioita, jotka on syytä muistaa kun kehitetään digitaalista Suomea. Poimi mukaan omaan kehitystyöhösi keskeisimmät ehdotukset.

Digi arkeen -neuvottelukunnan yhtenä tehtävänä on nostaa esiin havaintoja miten digitalisaatio vaikuttaa meidän jokaisen arkeen ja onkin ollut tärkeä yhteistyökumppani digitalisaatiota edistävälle valtiovarainministeriölle. Tässä tiiviinä koontina mitä huomioita neuvottelukunta on nostanut esiin.

Digitalisaatio ei saa syrjäyttää

Kaikille digipalveluiden käyttö ei ole helppoa. Keinoksi torjua digisyrjäytymistä neuvottelukunta ehdottaa, että käyttäjät otetaan entistä tiiviimmin mukaan digipalvelun suunnitteluun, jolloin jo palvelun kehitysvaiheessa vältetään käyttöä hidastavat sudenkuopat. Keskeistä on panostaa digipalveluissa selkeään kieleen ja myös selkokieleen.

Neuvottelukunta muistuttaa myös, että perinteisetkin asiointitavat on turvattava. Perinteisenä asiointitapana voi olla myös puhelinpalvelu, jolloin puhelimessa digipalveluun tottumaton asiakas voi hoitaa asiointinsa. Keskeistä on panostaa kohtaamiseen, kun sitä erityisesti tarvitaan.

Digitaidot ovat uusia kansalaistaitoja

Yhteiskunta muuttuu ja nopea teknologiakehitys ravisuttaa muutosta entisestään. Se tarkoittaa sitä, että myös meidän jokaisen on opittava uusia digitaitoja. Näitä taitoja kehitetään muun muassa panostamalla tarvittavaan digitukeen ja varmistamalla tarvittavat harjoittelualustat digipalveluihin. Harjoittelualustojen merkitys on tärkeä, koska se helpottaa sekä digituen antamisen tilanteita, mutta toisaalta ne mahdollistavat myös tutustumisen palveluun omaan tahtiin ennen varsinaista asiointia.

Saavutettavuudesta hyötyvät kaikki

Saavutettavuus tarkoittaa verkkomaailman esteettömyyttä. Saavutettavuuden kehittämiseksi neuvottelukunta ehdottaa, että kansallista yhteistyötä saavutettavuuden edistämisen vauhdittamiseksi. Yhdenvertaisuuden takaamiseksi digipalveluissa myös kognitiivisen saavutettavuuteen tulee panostaa. Se tarkoittaa sitä, että kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että verkkosivustot ovat helposti ymmärrettäviä.

Tunnistautumisessa on ongelmia

Pääsylippu digipalveluiden äärelle on vahva sähköinen tunnistautuminen, mikä tapahtuu usein pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Tällä hetkellä kuitenkaan osalla, esimerkiksi nuorilla tai maahanmuuttajilla, on vaikeuksia saada vahva sähköisen tunnistautumisen väline. Tunnistamisvälineet eivät myöskään ole aina saavutettavia. Neuvottelukunta korostaakin, että tunnistautumiskysymys tulee ratkaista siten, että se on turvattu kaikille.

Miten digitaalisuus vaikuttaa arkeen?

Siinäpä onkin oiva kysymys ja viimeisenä huomionaan neuvottelukunta korostaa, että tarvitsemme lisää tutkimusta teknologian hyödyistä ja haitoista sekä siitä millaisia vaikutuksia digiosallisuuden kehittämisestä on ollut.

Paljon on jo käynnissä yllämainittujen huomioiden toteutumiseksi, esimerkiksi käyttäjien osallistaminen digipalveluiden kehittämiseen yleistyy jatkuvasti, digitukea kehitetään laajalla rintamalla Suomessa eri toimijoiden voimin, laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta velvoittaa saavutettavuuden kehittämiseen ja ratkaisuja etsitään tunnistushaasteiden ratkaisemiseksi. Mutta paljon on työtä myös jäljellä.

Onnistuaksemme tavoitteessamme saada digitaalisista palveluista käytetyin ja halutuin asiointikanava tarvitsemme laadukkaita ja saavutettavia palveluita sekä osaavat käyttäjät. Voimme saavuttaa tavoitteemme vain yhteistyössä monien toimijoiden kanssa niin digikehittäjistä vertaisopastajiin kuin myös ministeriöistä yksittäisiin viranomaisiin, koska yhdenvertaisen digitalisaation kehityksen rakentaminen on meidän yhteinen asiamme.

Tutustu Digi arkeen -neuvottelukunnan toimintakertomukseen osoitteessa vm.fi/digi-arkeen-toimintakertomus

digitalisaatiodigi arkeen -neuvottelukuntadigi arkeenDigisyrjäytyminen