Digikärkihankkeet

Hallitus panosti 100 miljoonaa digitalisaatioon – mitä saatiin aikaan?

Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa päätettiin panostaa julkisten palveluiden digitalisaatioon 100 miljoonaa euroa. Tätä mittavaa investointia on syytä arvioida sekä hankekohtaisesti että kokonaisuutena. Koska kyse on yhteiskunnallisesta investoinnista, tulee arvioitiin kuulua muutakin kuin taloudellisten hyötyjen arviointi. Kaikissa hankkeissa on ollut mukana tuottavuuden parantaminen, mutta se on voinut tarkoittaa esimerkiksi parantunutta asiakaspalvelua.

Hankekohtaisia arviointeja on tehty ja niiden tuloksia on julkaistu hankkeiden sivuilla. Valtiovarainministeriössä teetimme kesken hankekauden konsulttiyhtiö Gartnerilla arvion hankkeiden tulevaisuusorientaatiosta. Arvioinnin tulos oli varsin positiivinen. Hankkeissa ratkotaan toki nykyhetken ongelmiakin, mutta katse on suunnattuna tulevaisuuteen.

Alla on listaus hankkeista ja niihin tehdyistä panostuksista. Tämän lisäksi hankkeissa on voinut olla muuta rahoitusta hankkeiden aikana tai niitä oli jo valmisteltu aikaisemmissa hankkeissa. Jo pienellä silmäyksellä hankkeiden nimiin voi nähdä, että hankkeiden tavoitteet ovat olleet hyvin eri tyyppisiä. Julkisten varojen säästöhankkeita on vain muutama. Yleensä tavoitteena on ollut laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset, jopa kokonaisen toimialan muuttaminen.

Taloudellisten vaikutusten haarukointia

Rakennetun ympäristön hankkeessa KiraDigi on arvioitu yhteiskunnan tasolla vuosittaiseksi hyötypotentiaaliksi 5,5 miljardia euroa. Mikä olisi tietysti mahtava saavutus 8 miljoonan euron panostukselle ja kuittaisi koko 100 miljoonan investoinnin taloudellisen kannattavuuden. Kyse ei kuitenkaan olen alkuvaiheen Googlen osakkeisiin sijoittamisesta. Hyötypotentiaalin ulosmittaaminen vaatii paljon erilaisia toimenpiteitä ja ennen kaikkea toimintatapojen muutoksia; myös toimijoiden välillä. Koko alan toiminnan uudistamista. Mutta toisaalta on myös totta, että tätä ei olisi saatu aikaiseksi ilman valtion panostusta, siemen rahaa ja hanketyötä. Alan tuottavuuskehitys on ollut hidasta ja hyvin heikkoa.

Virtuaalisairaalan hyöty potentiaaliksi on arvioitu 1,3 miljardia euroa. Siinä on myös kyse merkittävästä toimintatavan muutoksesta. Virtuaalisairaala on osa yliopistosairaaloiden prosessia. Kyseessä ei ole erillinen digitaalinen palvelu. Sen on arvioitu tuottavan tämä hyödyn prosessien tehostumisella. Yliopistosairaaloiden kannalta tämä tarkoittaa kustannuspaineen osittaista hellittämistä. Sisältöä siihen on tuottanut yli 1700 asiantuntijaa. Samalla tämä on vastaisku internetin lääketieteen huuhaalle. Sen taloudellinen arviointi onkin vielä hankalampaa.

Selkeää ja tarkasti kohdistettavaa säästöä tuo valtion taloushallinnon palvelukeskuksen Palkeiden ohjelmistorobotiikkahanke. Sen odotetaan tuovan kuuden miljoonan euron vuosittaisen säästön Palkeiden toimintaan työn tuottavuuden parantumisen kautta. Tämä tulee näkymään heidän asiakasmaksuissaan. Tässäkään tapauksessa pelkkä digitalisaatio ei ole tuottanut tätä tulosta, vaan heidän on pitänyt uudistaa prosessien lisäksi myös johtamisjärjestelmää. Tästä osaamisesta on syntynyt heille uusi palvelu.

Entä muut hyödyt?

Yksi parhaita onnistumisia on ollut Valtiokonttorin D9 (Digioffice alun perin). D9-digitiimi teki kahdessa vuodessa lähes 100 toimeksiantoa. Tiimi muun muassa lanseerasi design sprintit valtionhallintoon ja käytti palvelumuotoilun menetelmiä kiperien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen. Tiimi teki töitä kaikilla hallinnonaloilla ja juurrutti uusia menetelmiä. Asiakasarviot olivat hyviä tai pitäisikö sanoa suitsutusta. D9 oli vahva piristysruiske hallinnon kehittämiseen.

D9 tiiminä hajaantui, mutta työ jatkuu vähän toisella agendalla Väestörekisterikeskuksessa.

Kärkihankkeissa perustettiin kaksi uutta rekisteriä, Tulorekisteri ja Asunto-osakerekisteri. Kummankin rekisterin idean siemen oli kylvetty jo aikaisemmin, mutta kärkihankerahalla ne saatiin liikkeelle ja kummassakin oli nyt vuodenvaihteessa käyttöönotto. Toki taloudellisia hyötyjä syntyy myös hallintoon, mutta kummankin osalta suurimmat hyödyt syntyvät ympäri yhteiskuntaa. Niihin kuuluu taloudellisten hyötyjen lisäksi esimerkiksi merkittävää hallinnollisen taakan vähentymistä.

Tulorekisteriin on ladattu suuria odotuksia sosiaaliturvan uudistamisessa. Se voikin avata sellaisia solmuja, joita aikaisemmin ei ole ollut mahdollista käsitellä. Vuoden 2020 alusta sinne tulevat etuudet. Se on tärkeä askel. Jatkosuunnitelmiin kuuluu myös pääomatulojen vieminen rekisteriin. Tämä viimeistään mahdollistaisi monien tuloista riippuvien etuuksien automatisoinnin tai tehokkaamman käsittelyn, miten vain poliittisesti päätetään.

Kummatkin uudet rekisterit antavat myös merkittävästi paremman näkyvyyden mitä näillä alueilla taloudessa tapahtuu. Veronsaajat, esimerkiksi kunnat, voivat saada käyttöönsä paljon tarkempia ennusteita verokertymästä. Aivan varmasti tulemme lähivuosina näkemään uusia ideoita, miten tätä uutta tietoa voidaan käyttää. Tosin se voi edellyttää lainsäädäntömuutoksia.

Menestystä matalalla profiililla

Edellä olevat esimerkit ovat saaneet enemmän tai vähemmän julkisuutta. Miltei ilman julkisuutta on edennyt KemiDigi-hanke. Siinä tavoitteena on luoda sujuva sähköinen palvelu yritysten kemikaaleihin liittyvien ilmoitusvelvoitteiden hoitamiseen. KemiDigin ytimen muodostavat kemikaalirekisteri, joka sisältää markkinoilla olevat vaaralliset kemikaalit sekä ainerekisteri, jossa on tietoja aineista ja niistä koostetuista ryhmistä. Tulevaisuudessa yritys hoitaa kemikaaleihin liittyvät ilmoitusvelvoitteet KemiDigin kautta, ja tiedot ovat yhdessä paikassa tietoja tarvitsevien saatavilla.

Hankkeen ensimmäinen käyttöönotto on tehty ja seuraavat askeleet ovat selvät. Tämä ei näy suurelle yleisölle, mutta pitkän päälle tällä voi olla paljon yhteiskunnallista merkitystä. Kemianteollisuus on merkittävä teollisuuden haara Suomessa. Esimerkiksi vienti on noin miljardi euroa kuukaudessa ja arvonlisä 9,4 miljardia vuodessa. Kemikaaliturvallisuuttakaan ei tule unohtaa. Kun tiedot on saatu kerättyä yhteen paikkaan, tarjoaa se uuden näkymän turvallisuuden kehittämiseen.

Kannattiko investointi?

Kokonaisuuden valmistelijana olen tietysti jäävi sanomaan viimeistä sanaa, mutta eiköhän se liene ilmeistä, että yhteiskunnan tasolla hyödyt ylittävät moninkertaisesti investoinnin arvon. Valtion budjetin kannalta investoinnin kannattavuus voi lopulta ratketa valtionavustushankkeen kautta. Valtionavustusten parempi kohdentuminen ja seuranta yhdessä hallinnon kulujen vähenemisen kanssa voi tuoda hymyn myös kamreerien huulille.

digitalisaatiokärkihankehankedigikärkihanke