Artikkelit

Sosiaalinen media osana asiantuntijatyötä

Sosiaalisen median käyttö ei enää rajaudu pelkästään yksityisen elämän puolelle vaan ammatillista keskustelua käydään vilkkaasti eri kanavissa.

Julkisen hallinnon asiantuntijatehtävissä työskentelevillä on kaikilla oma viestintävastuunsa ja eri alustoilla käytävien keskustelujen seuraaminen ja niihin osallistuminen on päivittäinen rutiini yhä useammalle.

Kullakin sosiaalisen median kanavalla on omat lainalaisuutensa ja niiden hyödyntäminen ammatillisessa mielessä vaihtelee.

Someviestinnässä on muistettava ammatillisen minän asettamat rajoitteet, mutta toisaalta myös ammatillisen ja yksityisen viestinnän rajat hämärtyvät koko ajan enemmän.

Valtionhallinnolle on tehty aiheeseen liittyen viestintäsuositus ja suositusta voivat hyödyntää myös muut julkisen hallinnon toimijat.

Sosiaalisen median hyödyntäminen organisaatiossa: Kela

Kelassa sosiaalinen media nähdään tärkeänä kanavana erityisesti asiakkaiden kanssa viestimiseen. Sosiaalisen median käyttöön on laadittu seitsemän kohdan ohjeistus, jonka mukaisesti työntekijät sosiaalisessa mediassa toimivat.

Kelan ohjeistus:

  1. Määrittele tavoitteesi ja pidä ne mielessäsi.
  2. Seuraa keskustelua ja tutustu omaan yleisöösi.
  3. Perusta profiilit palveluihin, jotka sinulle itsellesi parhaiten sopivat.
  4. Etsi kiinnostavia seurattavia, jotka tutustuttavat sinut parhaisiin somekäytäntöihin.
  5. Uskalla jakaa muiden sisältöjä ja osallistua keskusteluun.
  6. Tuota kohderyhmääsi kiinnostavaa sisältöä. Anna asiantuntijuutesi näkyä.
  7. Tee somesta osa arkeasi. Mittaa tuloksia, jotta löydät kehityskohteesi.

Miten eri kanavat sitten näkyvät Kelan organisaation arjessa?

Tarinallisuus tukemassa viestintäkokonaisuutta

Yhä useampi organisaatio hyödyntää tarinallisuutta organisaationsa palvelukokonaisuutensa muodostamisessa. Tarinallisuus liittyy voimakkaasti koko organisaation toimintaan, myös viestintään.

Viestinnän näkökulmasta tarinallistaminen voi esimerkiksi auttaa viestinnän eri kanavien yhteensitomisessa. Etenkin silloin, kun kyse on muustakin kuin faktatarinasta.

Lisätietoa digitaalisesta viestintäosaamisesta

Omaa digitaalista viestintäosaamistaan voi kehittää esimerkiksi eOppivan materiaalien avulla. Tässäkin artikkelissa käytetyt materiaalit ovat osa marraskuussa 2017 järjestettyä digitaalisen viestintäosaamisen koulutusta.

Kaikki tilaisuuden materiaalit löydät YouTubesta:

Digitaalinen viestintäosaaminen Kelassa (Pipsa Lotta Marjamäki)
Miten kaikki voivat hyödyntää valtion viestintäsuositusta
Toimintaympäristön muutokset
Organisaatio viestinnän näkökulmasta
Miksi Kela on sosiaalisessa mediassa?
Seitsemän askelta sosiaaliseen mediaan

Tarinallistaminen (Anne Kalliomäki)
Väite: Tarinallistaminen on vain muotitermi
Väite: Vain faktatarinoita tarvitaan
Väite: Tarinasta puhutaan jo liikaa
Väite: Julkishallinto ei voi tarinallistaa
Väite: Tarinallistaminen vie liikaa aikaa
Väite: En osaa aloittaa tarinallistamista

Somepreesens (Tom Laine)
Mitä minä hyödyn sosiaalisesta mediasta?
Twitterin hyödyntäminen
LinkedIn ammattilaisten verkostoitumisvälineenä
Henkilöprofiilin optimointi LinkedInissä
Voiko Facebookia, YouTubea tai Pinterestiä hyödyntää työssä?
Asiantuntijana somessa

Digitaalinen viestintäosaaminen oli osa valtiovarainministeriön ja HAUS:in yhteistyössä järjestämää digitalisaation ilmiöitä ja niihin liittyvää osaamista kehittävän digiseminaarisarjan toista osaa. Sarjan ensimmäisessä osassa keväällä 2017 keskityttiin testaamaan konseptia ja valmentamaan julkisen hallinnon henkilöstöä ajatusmallin mukaisesti perusosaamiseen. Toisessa toteutuksessa, talvella 2017-2018, olivat vuorossa erityisosaamiset. Tutustu molempien osien valmennusmateriaaleihin Suomidigissä. Toisen osan teemoja on käsitelty myös Suomidigin artikkeleissa.

Kelaviestintäsomesosiaalinen mediaviestintäsuositustarinallistaminen