Terveyskylä.fi -palvelukokonaisuus (Virtuaalisairaala 2.0-kärkihanke)

Virtuaalisairaala 2.0 -kärkihanke on viiden suomalaisen yliopistollisen sairaanhoitopiirin ympärillä toteutettava yhteistyöhanke vuosina 2016-2018. Strategisena tavoitteena on tuottaa asiakaslähtöisiä, laadukkaita, saavutettavia sekä taloudellisesti vaikuttavia digitaalisia erikoissairaanhoidon palveluita, jotka kytkeytyvät perinteisiin fyysisiin palveluihin. Palvelut skaalautuvat kansallisesti perustason terveydenhuoltoon sekä myös tuleviin sote-palvelurakenteisiin. Tavoitteena on myös kasvattaa terveydenhuollon ammattilaisten digitaalisaatio- osaamista sekä tuottaa digitalisaatioon liittyvän toiminnanmuutoksen kehittämisen ja tukemisen malli.

Käytännössä hankkeessa on ollut tavoitteena rakentaa Terveyskylä-palvelukokonaisuutta kansalaisille, potilaille ja sote-ammattilaisille. Myös osallistamisen mallien, innovaatiotoiminnan ja tieteellisen tutkimuksen kytkeminen digipalveluiden kehittämiseen on ollut tärkeässä roolissa. Tavoitteena on myös ollut tuottaa kansallisesti skaalautuva teknologia-alusta. Siihen voidaan tuottaa vakioidulla tavalla eri palvelutuottajien sekä potilasryhmien tarpeisiin tuotettuja sisältöjä. Lisäksi tavoitteena on ollut tuottaa kansallisella tasolla toimiva ja kansalliseen palveluväylään ja muihin valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin, kuten Kanta-palveluihin, kytkeytyvä palvelu. Hanke tekee yhteistyötä mm. ODA-, HYTE- ja VESOTE-hankkeiden, Kelan, THL:n ja potilasjärjestöjen kanssa.

Vaihe

Hankkeen tavoitteet on keväällä 2018 monilta osin saavutettu ja ylitettykin. Hankkeen päättyessä lokakuussa 2018 on otettu tuotantoon (lähes kaikki näistä jo nyt valmiina tai pilottivaiheessa):

  • Terveyskylä.fi:ssä eli kaikille kansalaisille avoimessa verkkopalvelussa on tarjolla hankkeen päättyessä 30 informaatio- ja neuvontapalveluita sekä potilasohjausta sisältävää ”taloa”, joissa palveluita tarjotaan 85 eri potilasryhmälle. Kaikille avoimia sovelluksia on Terveyskylän sovelluskatalogissa viisi, muun muassa Motivisti-mobiilisovellus. Huhtikuussa 2018 palvelussa on kävijöitä jo kuukaudessa yli 300 000
  • Terveyskylä.fi-palvelussa on käytössä kahdeksan oirenavigaattoria ja arviolta 40 omahoito-opasta tai ohjelmaa sekä kaksi chatbottia.
  • Potilaiden tunnisteisia Omapolku- ja digihoitopolku-palveluja on otettu tuotantoon noin 60 eri potilasryhmälle yliopistosairaanhoitopiireissä. Eri potilasryhmille suunnattujen digihoitopolkujen lisäksi palveluvalikossa ovat etävastaanotto sekä omaseurantasovellusten tallennus ja siirtotoiminnot Kanta-palveluiden Omatietovarantoon
  • Sote-ammattilaisille suunnatussa TerveyskyläPro-palvelussa on avattu noin 30 opasta sekä 10 valmennustuotetta digitaalisessa muodossa. eKonsultaatiopalvelut on otettu käyttöön HUS:ssa viidellä eri erikoisalalla
  • Virtuaalisairaala 2.0 -ICT-palveluiden jatkokehittämisen myötä on mahdollista ottaa palvelualusta, ”talotehdas” sekä erilaiset sovellukset, moduulit sisältökomponentteja käyttöön kansallisesti, erikoissairaanhoidon lisäksi muihin sote-tarpeisiin ja jopa kokonaan sote-sektorin ulkopuolella. Digihoitopolkua voitaisiin soveltaa sosiaalityön ja asukkaiden neuvontapalveluiden käyttöön. Teknisesti tämä mahdollisuus olisi olemassa jo nyt, edistäminen voi saada kunnolla vauhtia kunhan tuleva maakunta- ja sote-malli on tiedossa ja esimerkiksi Sotedigi Oy:n toiminta pääsee kunnolla käyntiin
  • Yliopistosairaanhoitopiirien asiantuntijoiden verkosto on rakentunut ja yhteistoimintamallit yliopistosairaaloiden välillä ovat hienossa toiminnassa jo nyt. Terveyskylän palveluiden suunnitteluun sekä sisällöntuotantoon on osallistunut noin 1400 asiantuntijaa yliopistosairaaloista ja määrä kasvaa yhä.

Kansalaisten arjen helpottaminen, tuotoksen skaalautuvuus ja tuotoksen yhteentoimivuus

Kansalaisten arjen helpottaminen

Etäpalvelut tuovat erikoissairaanhoidon palvelut ”lähipalveluiksi”, jotka ovat kansalaisen, potilaan ja hänen lähimmäistensä käytössä 24/7. Terveyskylän avoimien osioiden kautta ihmisille tarjotaan luotettavaa, parhaiden asiantuntijoiden yhdessä potilaiden kanssa tuottamaa tietoa ja tukea: informaatio- ja neuvontapalveluita, seulontapalveluita sekä itse- ja omahoitopalveluita.

Terveyskylän Omapolku-palvelukanava mahdollistaa sähköisen asioinnin asiakkaan ja hoitopaikan välillä sekä tarjoaa välineitä omahoitoon. Asiakkaan Omapolulle voidaan liittää potilasryhmäkohtaisia digihoitopolkuja eli digitaalisesti toteutettuja hoito-, kuntoutus-, terapia- ja valmennuspalveluita valituille potilasryhmille. Niihin voi integroida digitaalisia oma- ja etäseurantasovelluksia.

Potilaan Omapolku-palvelukanavalle tuotetaan näkyville potilaan saamat eri palvelut, joten pitkäaikaissairas tai paljon eri erikoisalojen palveluita tarvitseva potilas saa kokonaiskuvan yksiköllisen hoitonsa etenemisestä. Potilas tavoittaa digihoitopolun viesti-, ja chat- toimintojen avulla häntä hoitavan klinikan ammattilaiset ja voi valmistautua toimenpiteisiin tai vastaanottoon käymällä ohjeita sekä informaatiota etukäteen. Potilas voimaantuu ja motivoituu omahoitoon ja omaseurantaan, sillä digihoitopolulle tuotetut oirearviot, kyselyt sekä erilaiset harjoitukset tukevat kuntoutumista sekä toimivat omahoidon kannustimina.

Etäpalvelut mahdollistavat myös etävastaanotot sekä etämonitoroinnin, jolloin potilaan ei aina tarvitse matkustaa sairaalaan tai olla pois työstä vastaanottokäyntien takia. Lisäksi hankkeessa tuotetaan sote-ammattilaisille omaa palvelukokonaisuutta, jotta erikoistason asiantuntemus olisi perustason ammattilaisten käytössä kaikkialla Suomessa. Se tuo kansalaisille laajempaa tasa-arvoa. Terveyskylän talojen tietosisältö on veloituksetta kaikkien käytössä. Potilaille tarkoitettuihin digitaalisiin hoitopolkuihin vaaditaan lääkärin lähete tai hoitosuhde erikoissairaanhoitoon.

Tuotoksen skaalautuvuus

Virtuaalisairaala 2.0 -ICT-alustan pohjalla on HUSMAP. Se on geneerisesti koko terveydenhuoltoon skaalautuva palveluarkkitehtuuri, jossa kuvataan palveluiden tavoitetila, metamallit, profiilit, ydinprosessit, toimintaprosessit sekä Terveyskylän/virtuaalisairaalapalveluiden tiedonkulku nyt sekä tavoitetilassa.

Terveyskylän ”talotehdas” on vakioitu ja mallinnettu, ja palveluiden tuottaminen sen avulla on nopeaa. Palvelualusta, ”talotehdas” sekä erilaiset sovellukset, moduulit ja sisältökomponentteja voidaan ottaa käyttöön kansallisesti. Siis erikoissairaanhoidon lisäksi muihin sote-tarpeisiin ja jopa kokonaan sote-sektorin ulkopuolella. Digihoitopolkua voitaisiin esimerkiksi soveltaa sosiaalityön ja asukkaiden neuvontapalveluiden käyttöön.

Tuotoksen yhteentoimivuus

Virtuaalisairaala 2.0 -ratkaisut on tuotettu kansallista viitearkkitehtuuria hyödyntäen sekä yhteistyössä Kelan PHR-Omatietovaranto-kehittämisprojektin kanssa. Tunnisteisissa palveluissa käytetään Suomi.fi-tunnistautumista ja jatkossa kertakirjautumista, silloin kun siirrytään toisen yhteensopivan digipalvelun tuottajan palveluihin. Keväällä 2018 ollaan tuottamassa arkkitehtuuriselvitystä yhteistyössä Uudenmaan maakunnan asukkaiden sähköisten asiointipalveluiden suunnittelijoiden kanssa virtuaalisairaalan ICT-komponenttien hyödyntämisestä maakunnan palvelurakenteissa.

Onnistumiset ja haasteet

Hankkeesta voi olla ylpeä monella tasolla: asiakkaiden ja potilaisen osallistaminen palveluiden kehittämiseen on onnistunut yhteistyössä potilasjärjestöjen kanssa, palveluita on saatu tuotantoon 85 eri potilasryhmälle ja ne saavat hyvää palautetta käyttäjiltä. Yliopistosairaanhoitopiirien kehittämisverkostossa on onnistuttu motivoimaan noin 1400 eri alojen huippuasiantuntijaa.

Hanke on yhdistänyt perus- ja erikoistason lääkärien, hoitajien, terapeuttien, taloussuunnittelijoiden, palvelukehittäjien, ICT-osaajien, kliinisten asiantuntijoiden, viestinnän osaajien, tutkijoiden sekä tietoanalyytikkojen osaamista. Verkoston onnistuminen on osoitus ihmisten kehittämishalusta sekä innosta jakaa osaamistaan.

Hankkeen päätavoitteena on rakentaa asiakaslähtöisiä, laadukkaita, saavutettavia ja kustannustehokkaita palveluita. Näihin kaikkiin voi laittaa onnistumismerkin: uudet palvelut ovat ajasta ja paikasta riippumatta kaikille tarjolla ja ne saavat käyttäjiltä hyvää palautetta. Myös sote-ammattilaiset ovat ottaneet palvelut lämpimästi vastaan.

Hankkeen kustannushyödyt ovat uskomattoman suuria. Taloudellisen vaikuttavuuden ennustemallin mukaan (Esior Oy, 2017) hankkeen ansiosta vapautuvan kapasiteetin arvo on vuonna 2021 n. 316 miljoonaa kansallisella tasolla. Jatkossa palveluita voi tuottaa Terveyskylän talotehtaan kehittämisen mallin ja rakennuspalikoiden avulla nopeasti ja varsin edullisesti.

Teknologia-alusta ja siihen tuotetut sovellukset mahdollistavat myös uusien innovaatioiden kytkemisen. Tutkimus osana jatkuvaa palveluiden kehittämistä, algoritmit, analytiikka, ennustava lääketiede, oirenavigaattorit, chatbotit ja muut kansalaisia auttavat palvelut ovat jo pilotissa hankkeen päättyessä.

Terveyskylä on herättänyt ansaitsemaansa mielenkiintoa myös Suomen rajojen ulkopuolella. Se esimerkiksi sai Microsoftin globaalin innovaatiopalkinnon Las Vegasissa maaliskuussa 2018. Maailmalla ei ole vastaavaa palvelukokonaisuutta, tässä on luotu oikeasti uutta.

Palvelujen rakentaminen yhdessä – yliopistosairaanhoitopiirien ja potilasjärjestöjen kanssa on ollut suuri rikkaus, mutta ajoittain myös haaste. Uudenlaisten toimintatapojen ja yhteisten linjausten löytäminen on ollut siiloissa tekemiseen verrattuna välillä kiharaista ja hidasta. Kehittämishankkeen luonteeseen kuuluu tietynlainen aaltoliike: kehittämisen alussa on haettu yhteistä suuntaa, toimintamalleja ja yhteistyön tekemisen tapoja, mutta tämä kuuluu kehittämistyön vaiheisiin sekä ketterän etenemisen työtapaan.

Erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon palvelukulttuurin ja toimintatapojen muutoksen tarve liittyy digitalisaatioon. Muutosvalmius, muutoksen edellyttämä resursointi sekä muutosjohtamisen tarve on tullut esille hankkeessa. Suurimmat haasteet hankkeessa liittyvät tulevan sote- ja maakuntarakenteen samanaikaiseen muutokseen: kun vielä ei ole selvää, minkälaiseen kokonaisuuteen palvelua tuotetaan, on kehittämistä jouduttu todellakin tekemään ketterillä tavoilla. Yhtenäisen palvelupolun tarjoaminen asiakkaalle - kansalaiselle - on tulevaisuudessa tärkeä maali, mutta sen toteutumiseksi tarvitaan vielä asiakastietolain muutos sekä kansallisen asiakashallintaratkaisujen syntymistä.

Mukana olevat organisaatiot

  • HUS / Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
  • TAYS / Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
  • OYS / Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
  • KYS / Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri
  • TYKS / Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri