Digi arkeen

Tukahtuuko digi-into uhkakuvilla?

Liisa Tiainen

Vanhustenviikon tiistaina 3.10.2017 koordinoi Vanhustyön keskusliitto jo viidettä kertaa valtakunnallista SeniorSurf-teemapäivää. Noin 200 tapahtumassa eri puolilla Suomea rohkaistiin ja motivoitiin ikääntyneitä ihmisiä tietotekniikan pariin. Oli älylaitteiden opastusta, tietoa sähköisistä palveluista, verkkopankeista, kuvien ja videoiden muokkausta sekä kirjastojen e-palveluita. Mahtavia tapahtumia järjestettynä yhteistyössä paikallisten kumppanien kanssa.

Mutta kuinka sattuikaan, juuri tapahtumapäivän kynnyksellä saimme Vanhustyön keskusliittoon – kuten varmasti moneen muuhunkin organisaatioon – viestin, jossa poliisi pyysi apua huijausviesteistä tiedottamiseen.

”Havaitsimme teidän tilillänne vakavan tietoturvauhkan” – poliisin nimissä on lähetetty verkkopankkitunnusten kalasteluviestejä sähköpostitse.

Tälläkin kerralla huijauksen kohteeksi joutuvat herkimmin haavoittuvimmat ryhmät, muun muassa ikääntyneet ihmiset.

Aikamoista tasapainoilua

Meidän pitäisi motivoida ihmisiä käyttämään yhä lisääntyviä sähköisiä palveluita ja toisaalta varoittaa kaikista internetin kautta uhkaavista vaaroista. Tasapainoillessamme kahden tärkeän asian välillä on vaarana, että tapamme juuri syntyneen innostuksen.

Sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Ilokseni voin todeta, että tässä tapauksessa oikea tieto kyllä vähentää tehokkaasti turhia pelkoja. Tärkeää onkin saada digiopastajille nopeasti tieto uusista huijaustavoista, jotta he voivat neuvoa opastettavia huijausviestien tunnistamisessa.

Viestintä on siis ratkaisevassa asemassa huijausyritysten ehkäisyssä. Miten saadaan viesti huijausten estämiseksi riittävän nopeasti ja kattavasti perille, ja kuka osaa kertoa asioista ymmärrettävästi? Itse asiassa ei riitä, että tiedotetaan. Pitäisi myös pystyä varmistamaan, että tiedon pohjalta osataan toimia oikein.

Viestinnän kohdejoukko monenkirjava

Digitalisaation myötä internetin ja sähköisten palveluiden käyttäjämäärät kasvavat ja huijausyritykset kohdistuvat yhä laajempaan joukkoon ihmisiä.  Kokematon tietotekniikan ja internetin käyttäjä ei pysty ymmärtämään, että esimerkiksi sähköpostin lähettäjä ei aina olekaan se, jonka nimi näkyy viestin lähettäjä-kentässä.

Vaikka huijausyritykset usein tuntuvat kohdistuvan ikääntyneisiin ihmisiin, on hyvä muistaa, että ikääntyneissä, kuten kaikissa muissakin ihmisryhmissä on hyvin erilaisia ihmisiä ja erilaista osaamista. Joukkoon mahtuu varsinaisia IT-guruja yhtä hyvin kuin niitä, joille tekstiviestin lähettämien on liian vaikeaa.

Viestinnässä ja opastuksessa tuleekin huomioida ihmisten erilaisuus ja erilaiset tavat oppia ja ymmärtää uusia asioita. Viestinnässä tulee myös käyttää useita kanavia, ja viestin tulee sisältää ohjeet siitä, miten toimia ja mistä saa apua ja lisätietoja. Onkin hienoa todeta, kuinka upealla tavalla muun muassa poliisi nykyisin hoitaa tiedottamisen sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa sidosryhmiään hyödyntäen.

Onneksi useimmat verkkouhkat pystyy välttämään ihan omaa järkeä käyttämällä ja muistamalla ne muutamat käytön perussäännöt, joista tärkein ehkä on, että viranomaiset eivät koskaan kysy asiakkailtaan heidän pankkitunnuksiaan.

Nauttikaamme siis teknologian tuomista mahdollisuuksista. Toivotan digiä arkeen kaikille, jotka sitä haluavat. Iästä riippumatta!

———–

Tietoturvallisuuteen liittyvää lisätietoa löytyy muun muassa seuraavista oppaista:

digitalisaatioDigiarkeenSähköiset palvelutdigi arkeen -neuvottelukuntaverkkopalvelutikäihmisetsenioritVanhustyön keskusliittoSeniorSurfhuijausviestitviranomaisetpoliisiverkkoturvallisuusIT-guruviestintä

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *