Digi arkeen

Työ digineuvojana tarjoaa nuorille oppimismahdollisuuksia

Mirva Gullman

Useissa järjestöissä on kehitetty ansiokkaasti digituen malleja, joista suuri osa perustuu vapaaehtoisten ikäihmisten toteuttamaan vertaisopastukseen. Upeaa työtä, mutta tuen tarvitsijoita on monenlaisia ja siksi tuen tarjontaankin tarvitaan vaihtoehtoisia malleja.

Kaikki digitaitoja hallitsemattomat eivät suinkaan ole iäkkäitä. Myös työikäisten, erilaisten sairaus- ja vammaryhmien sekä syrjäytymisvaarassa olevien nuorten joukosta löytyy digituen tarvitsijoita. Jokainen tuentarvitsija ansaitsee mahdollisuuden saada itselleen soveltuvaa apua asioidensa hoitamiseen.  Neuvontatyössä voitaisiinkin hyödyntää nykyistä enemmän nuorten osaamista ja samalla tarjota heille mahdollisuuksia hankkia työkokemusta ja kehittää osaamistaan.

Siitä Apuomena ry:ssä on kokemusta.

Kaksi kärkihanketta yhdellä iskulla

Meillä Lohjalla Apuomenassa kokeiltiin työttömien nuorten työllistämiseen perustuvaa digitukea. Samalla vastasimme kahteen nykyisen hallituksen kärkihankkeista: julkisten palvelujen digitalisointi ja ammatillisen koulutuksen kehittäminen. Päätimme yhdistää nämä kaksi näkökulmaa ja hyödyntää digituen kehittämisessä ammatillisen koulutuksen uudistuksia, joiden ansiosta yhä suurempi osa opinnoista voidaan toteuttaa työpaikoilla, käytännön työtehtävissä.

Ensimmäinen kokeilu toteutettiin kesällä 2015, ja asiakkailta saadun positiivisen palautteen perusteella toimintaa jatkettiin. 

Tällä hetkellä Apuomenan tuottama digineuvonta on vakiinnuttanut paikkansa ja tarjoaa useammalle nuorelle mahdollisuuden digineuvojana toimimiseen ja samanaikaisesti työelämätaitojensa ja omaa osaamisensa kehittämiseen. 

Ammatillisen koulutuksen muutosten myötä koulutuksen ohjaus, rahoitus ja koulutuksen järjestäminen uudistuivat vuoden 2018 alusta monin tavoin. Keskeisenä näkökulmana on henkilökohtaiseen osaamiseen perustuva opintopolku. Osaamista voidaan hankkia jo ennen ammatillisten opintojen aloittamista erilaisissa työtehtävissä. Uudistuksen taustalla on (säästösyiden lisäksi) esimerkiksi digitalisaation mukanaan tuoma tarve kouluttaa osaajia täysin uusiin ammatteihin –  kuten vaikkapa toimimaan digineuvojana.  Lisätietoa ammatillisen koulutuksen uudistuksesta löytyy: https://minedu.fi/amisreformi

Asiakasohjaamisen taidot kasvavat

Apuomenassa työskennelleillä digineuvojilla on usein datanomin ammatillinen koulutus tai muulla tavoin hankittua osaamista digilaitteiden ja ohjelmien käytössä. Digineuvontatyössä tekninen osaaminen jää kuitenkin toissijaiseksi – tärkeintä on miten neuvoja osaa kohdata asiakkaan ja ohjata häntä.

Hienoa onkin ollut havaita, että vuosien varrella monet digineuvojamme ovat hankkineet työllistämisjaksonsa aikana myös kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoon sisältyvää osaamista. Sen lisäksi että he ovat saaneet arvokasta työkokemusta, moni on saanut mukaansa myös osaamistodistuksen. Sen avulla on helppo vakuuttaa tuleva työnantaja teknisen osaamisen lisäksi myös ohjauksen osaamisesta. Jos nuori päättää hakeutua kyseisen alan ammatillisiin opintoihin, on uuden tutkinnon suorittaminen helpompaa ja nopeampaa kun työelämässä on jo hankittu osa opintojen suorittamiseen sisältyvästä osaamisesta. 

Apuomenan kehittämä digituen toteutustapa tarjoaa loistavan mahdollisuuden nuorille digituen tarjoajille kehittää omaa osaamistaan ja saada siitä tunnustukseksi osaamistodistus. Työttömälle nuorelle digineuvojana toimiminen on paitsi tukea tarvitsevien auttamista, myös kannuste suunnata elämässään eteenpäin. Tämän todistaa erään entisen digineuvojamme kirjoitus: 

”Itse olin tossa parisen vuotta sitten työttömänä. Seinät alkoi kaatumaan päälle ja näin kun yksi tuttu oli jakanut Facebookissa infoo, että Lohjan Apuomenassa järjestetään teknistä tukea erilaisten laitteiden käytössä. Olin 23-vuotias, kasvanut elektronisten laitteiden kanssa pienen ikäni, olin työtön ja halusin auttaa. 

Omin pienin töppösin kävelin aamukasilta muutaman kilometrin Lohjan keskustaan, koska rahaa ei ollut edes bussiin. Normaalisti olisin herännyt ehkä kolmelta iltapäivällä. Menin Apuomenaan ja kerroin Mirvalle että tämä on just sitä, mitä juuri minä osaan, haluan auttaa ja haluan työssä käyvän ihmisen päivärytmin. Rahallinen korvaus oli pieni, mutta tärkeämpää oli että pääsin tekemään sitä, mitä osaan parhaiten ja se päivärytmin saaminen. Niillä saadaan henkisesti nostettua ihmistä ja lisää motivaatiota. Apuomenan työllistämisjakson jälkeen sain yhdestä firmasta vakituisen työn, missä oon jo toista vuotta. Saan edelleen tehdä sitä mistä tykkään ja mulla on se rytmi.”

Entisen digineuvojamme tavoin sain itsekin Apuomenasta mukaani monia hienoja kokemuksia –  useat niistä liittyvät juuri digineuvonnan kehittämiseen. Näistä kokemuksista on hyötyä myös uusissa työtehtävissäni: aloitin lokakuun alussa Pohjanmaan maakunnan digituen kehittämisen pilottihankkeessa, joka liittyy valtakunnalliseen digituen toimintamalliin. Jos Pohjanmaan kuulumiset kiinnostavat, seuraa toimintaamme Twitterissä laittamalla seurantaan ​@mirvagullman.

digitalisaatioDigiarkeendigitukiosaaminenkärkihankeyhteistyödigi arkeen -neuvottelukuntaApuomenaNuoretnuoriosaamistodistusPohjanmaapilottidigituen toimintamallisyrjäytyminenpäivärytmiammattikoulutusamisreformi